Miten pysyn terveenä?

Mulla harvemmin on blogissa asukuvia, mutta tässä mökiltä sellaisia. Pari iltaa sitten olimme mökillä ja kello yhdentoista aikaan illalla aurinko alkoi laskea ja taivaanranta punertua. Vauva oli mennyt jo yöunille, joten päätimme mennä kahdestaan rantaan istuskelemaan ja katsomaan kun päivä vaihtuu yöhön. Otimme nämä kuvat rannassa ja sen jälkeen vain olimme. Tiedättekö, tässä on yksi syy, miksi blogin valokuvaaminen on joskus aika syvältä. Juuri niissä hetkissä kun haluisi vain olla, on samalla jotain sellaista, jonka haluaisi ikuistaa kameralle. Nämä kuvat otimme siinä hetkessä, mutta muuten kamera on pysynyt laukun pohjalla koko viikon ajan.

Mennyt viikko on kulunut sairastupaa pitäen, onneksi mökkimaisema on ollut kuitenkin mitä paras sairastupalaiselle. Ensin sain itse flunssan, sitten vauva saman flunssan, minulla oli kuumetta, vauvalla silmätulehdus, joka tarttui minuunkin ja nyt puolentoista viikon flunssan jälkeen minulla on edelleen vähän nuhaa ja yskä, samoin vauvalla. Voiton puolella silti olemme, mutta olisin mielelläni viettänyt perheemme ensimmäisen lomaviikon muualla kuin sohvan pohjalla makoillessa. Keksin kyllä monta mukavampaa puuhaa, kuin sairastaminen.

Siitä sainkin idean kirjoittaa hieman mietteitä aiheesta, miten minä pysyn terveenä. Tai miten voisin itse ehkä omilla valinnoillani ja teoillani vaikuttaa siihen, ettemme imuroi kaikkia flunssia tulevan syksyn aikana puoleemme.

Raskaana ollessani olin terve kuin pukki. Vuosi 2016 meni raskausmahaa kasvattaessa, olo oli hyvä ja kroppa pysyi terveenä. Nukuin paljon, söin terveellisesti ja varmasti raskaushormonitkin suojasivat jonkin verran flunssilta.

Nyt vauvan syntymän jälkeen onkin ollut vähän eri juttu. Olen sairastanut pari pitkää flunssaa jo tämän kevään ja kesän aikana ja kerran vatsataudin. Kurkkukin on ollut silloin tällöin kipeä, mutta kroppa on sinnitellyt vastaan. Ainakin omasta mielestäni sairaspäiviä on ollut vähän liiaksi, uskon silti että parempaan päin mennään. 🙂

Näin vauvan ollessa pieni, yöunet ovat jääneet ajoittain vähemmälle, rytmit ovat olleet hakusessa ja kyllä herkkujakin on tullut syötyä enemmän kuin aikaisemmin. Jokapäiväinen smoothie-koneen ääni on loistanut poissaolollaan aika usein. Liikkumaankaan en ole ehtinyt ihan siinä määrin kuin ennen. Imetyksen aikana omat rautavarastonikin vähän laskivat, mutta ovat taas nousussa. Uskon, että siinä on ainakin muutama syy, miksi flunssataudit ovat tarttuneet herkemmin. Ehkä. Tai sitten on ollut vain huonoa tuuria..

Miten pysyn terveenä syksyllä? Tai miten ainakin aiomme pysyä terveenä? Hyvät käsienpesut, mahdollisimman sikeät ja riittävän pitkät unet, viikottainen liikunta ja paluu omien säännöllisten viikkotreenien pariin, riittävästi marjoja, hedelmiä ja vihanneksia lautaselle ja smoothieita iltapalaksi vähän useammin. Kesän herkuttelujen jälkeen makea saa jäädä vähän vähemmälle, vain viikonloppuihin. Siinä ainakin muutama asia, joihin aion ja aiomme perheenä kiinnittää syksyn flunssakauden aikana huomiota pysyäksemme terveinä. Voi ainakin kiinnittää asioihin vähän huomiota. 🙂 Sillä no more flunssia meille hetkeen, kiitos.

Eihän kaikkeen voi tosiaankaan itse vaikuttaa, mutta jotain voi tehdä omilla valinnoillaan.

Onko siellä muita sitkeiden kesäflunssien potijoita? Vai oletteko saaneet olla terveinä? Miten sinä buustaat omaa terveyttäsi? Kaikki hyvät vinkit otetaan vastaan. 🙂

-Hilla

ps. terkkuja auton kyydistä, olemme matkalla kohti etelää. 🙂

X-Lander Run juoksurattaat arvostelussa

Otan käsittelyyn toivepostauksen, josta minua niin usein pyydetään kirjoittamaan, meidän juoksurattaat. Juoksurattaat ovat olleet meillä nyt yhdeksän kuukautta käytössä, näkyneet somekuvissa ja saan niihin liittyen viikottain kysymyksiä Instagramin, sähköpostin ja tämän blogin kautta. Olen vastannut jo niin moneen sähköpostiin yksitellen, joten siksi ajattelin tällaisen kollektiivisen juoksurattaita käsittelevän blogitekstin olevan paikallaan.

Meillä on käytössä siis X-Lander Run juoksuvaunut. Ne ovat meidän aioat vaunut, joita olemme näiden kuukausien aikana käyttäneen ja olemme olleet tyytyväisiä. Tai niin tyytyväisiä kuin nyt yksiin vaunuihin voi olla. Eiväthän nämä ole matkarattaat, eikä maailman tyylikkäimmät kaupunkivaunut, mutta kaikkea ei voi saada samassa paketissa. Uskon kuitenkin, että nämä ovat parhaat mahdolliset juoksurattaat. Ainakin me olemme olleet tyytyväisiä tähän valintaan.

Mieheni on juoksija, hän juoksee viikossa paljon ja on sen suhteen kelpo arvioimaan näitä juoksuvaunuja. Miehelleni kertyi juuri 1000 kilometriä juoksua mittariin vaunujen kanssa. Minäkin olen juossut jonkin verran vaunujen kanssa, mutta enimmäkseen kävellyt ja hoitanut arkiaskareita ja kierrellyt kaupungilla kuin myös metsäpoluilla vaunujen kanssa. Meillä on myös monia perheellisiä juoksijoita ja suunnistajia, joilla on ollut nämä samat vaunut käytössä. Oikeastaan monien heidän suosittelemina aikoinaan päädyimme hankkimaan juuri nämä juoksuvaunut. Suosituksia saimme muun muassa parilta Suomen maajoukkuesuunnistajalta, jotka kehuivat vaunuja ja se oli meille riittävä meriitti uskoaksemme, että treenaaminen näiden kanssa onnistuu.

Vaunuihin saa vaihdettua kolme osaa, vaunukopan, auton turvakaukalon sekä näin myöhemmin ratasosan, jossa istutaan. Turvakaukaloa emme itse koskaan vaunuihin asentaneet, sillä meiltä puuttui siihen tarvittavat liitäntäosat. Vaunukoppa sen sijaan oli ensimmäiset 5 kuukautta käytössä, jonka jälkeen siirryimme vauvan kasvaessa nykyiseen istunosaan.

Vaunuissa ei ole kääntyvää etupyörää, mutta se on vain plussaa juostessa. Etupyörä pysyy suunnassa, eikä koskaan jarruta menoa. Kaupungissa vaunut ovat ketterät, vaikkei kaikista pienimmät olekaan. Hyvin olen silti näiden kanssa pienemmissäkin tiloissa pärjännyt, mahtunut kiertelemään vaatekaupoissa ja ruokakaupoissa, mahtunut ratikkaan ja kaupungin vilinään.

Lumessa X-Lander Run juoksuvaunut kulkevat ongelmitta. Renkaat pyörivät hyvin, eivätkä ne kerää liiaksi lunta. Etupyörään on saattanut nuoskakelillä hieman kerääntyä lunta, mutta aina vaunut ovat rullanneet hyvin. Paksuja nuoskalumikelejä on aika harvoin loppujen lopuksi ainakin Helsingissä tai Etelä-Suomessa muutenkaan.

Monet ovat kysyneet valitsisimmeko nämä edelleen vaunuiksi, jos olisimme uudelleen samassa tilanteessa. Vastaus on kyllä. Olemme olleet näihin tyytyväisiä. Näiden kanssa mahdun ratikkaan ja busseihin Helsingissä, mutta yhtä hyvin ne sopivat suunnistuskilpailuihin, joissa kilpailukeskukseen pääseminen saattaa vaatia polkuja pitkin kulkemista.

Jos tilaa ja käytettävää rahaa olisi enemmän, ostaisin näiden lisäksi ehkä jotkut tyylikkäämmät ja hieman pienemmät kaupunkivaunut. Sellaiset, joiden kanssa voisi lattemammailla ja sopisivat tyylikkäämmin myös minun outfittiin. Kuulostaa pinnalliselta, tiedän, mutta jos joku jäi sitä miettimään. Olisihan Bugaboot tosi tyylikkäät ja niiden kanssa kärryttelisi mielellään Espaa pitkin Helsingissä ja pitelisi toisessa kädessä lattekahvia. 😄👍Nämä juoksuvaunut on sellaisiin verrattuna vähän juntit. Me olemme halunneet pärjätä vauvaelämän kuitenkin tähän asti vain yksillä vaunuilla ja se on näiden kanssa onnistunut erittäin hyvin.

Moni on myös kysynyt, mistä olemme nämä hankkineet. En halua tehdä tästä kaupallista postausta, linkittämällä verkkokauppojen nimiä tai linkkejä tänne, mutta googlettamalla löydätte. Itse löysimme omat vaunumme eräästä ruotsalaisesta verkkokaupasta. Kaikista suomalaisista juuri nämä vaunut olivat silloin loppu, eikä kaikissa edes ollut näitä valikoimassa. Ei ollut kaikista helpoin löytää kyseisiä vaunuja, mutta ihan mahdollista se on. Vaunuliikkeistä voi myös kysellä ja selvittää saatavuutta. X-Lander merkki on itsessään ymmärtääkseni puolalainen. Monet ovat olleet kiinnostuneita näistä vaunuista, joten luulisi suomalaisten verkkokauppojen ottavan mallia enemmän myyntiin. Ainakin itse ottaisin, jos vaunuverkkokauppaa pitäisin. Vink vink.

Mitkä ovat vaunujen miinuksia? Ainakin ekana tulee mieleen juuri ne liintäntäosat eli adapterit, jotka ovat erilaiset koppaan ja autoistuimeen. Meiltä puuttui toiset ja siksi emme koskaan saaneet liitettyä autoistuinta runkoon. Emme mistään löytäneet kyseisiä adaptereja jälkikäteen, joten annoimme asian olla. Se vähän harmitti. Vaunujem saatavuus on mielestäni myös miinus. Emme löytäneet vaunuja livenä kaupoista, joten tavallaan ostimme sian säkissä. Yleensä haluan testata tuotteen ennen ostopäätöstä, mutta näiden osalta luotimme vahvoihin suosituksiin. Mikä olisi vielä miinus… Hmm, ehkä se, että nyt vaunujen istuinosaa ei saa täysin makuuasentoon. On nimittäin ollut kertoja, jolloin olisi halunnut laskea vauvan nukkumaan täysin vaakatasoon, mutta se ei onnistu. Rattaissa hän siis nukkuu aina puoli-istuvassa asennossa. Muita miinuksia minulla ei tule mieleen, vaikka yrittämällä yritän tässä miettiä.

Sadesuojat ja hyttysverkot löytyy, samoin pieni tavaratila vaunujen alta. Vaunuissa on jarrut, mutta niitä en ole koskaan käyttänyt. Paikallaan ollessa laitamme toki rattaat lukkoon, ja se ominaisuus on kaikissa vaunuissa aina. Soittokellokin löytyy, mutta ainakaan minun juoksuvauhti ei ole niin kova, että pitäisi kelloa soittaa ohitustilanteissa. 😄

Sellainen arvostelu minun osalta näistä juoksurattaista. Enempää sanottavaa en keksi. Joskus ihan ihmettelen, kun saan sähköpostia, jossa on 20 kysymystä näihin vaunuihin liittyen. Että miten joku edes keksii niin monta kysymystä vaunuista. Mutta minä en taida vaan olla kovinkaan pikkutarkka tai kiinnostunut ihan pienimmistä ominaisuuksista, siksi en osaa kaikkia asioita edes pohtia. Mutta kysykää! Kysykää mitä mieleen tulee, minä vastaan.

Ja tämän postauksen jälkeen en enää vastaa sähköposteihin tai Instassa kysymyksiin, linkkaan vain tämän postauksen ja sanon, että vaunujen markkinointi oli minun osaltani tässä. Ovat saaneet nimittäin vaunut mun somekanavissa aika paljon ilmaista PRää ja näkyvyuttä.😅😉 X-Landerilla ei vielä taida olla ambassadoreja tai brändilähettiläitä. Olen semmoinen joka tapauksessa ollut, ihan mielelläni toki.😊

Vaunuterkuin,

Hilla

 

1000 kilometriä juoksua

He, mieheni ja vauva, ovat juosseet yhdessä jo 1000 kilometriä. Tänään tuli sellainen rajapyykki Danielin treenipäiväkirjassa täyteen. Nostan hattua, sillä juoksijan vaimona tämä on ollut tapa saada omaa aikaa. Oikeastaan win win -tilanne meille kaikille. Mies rakastaa juoksua ja se on hänen tapansa nauttia, kerätä voimia, liikkua, nähdä maisemia ja treenata. Vaunulenkkien ansioista hän on saanut pitää lähes täysin kiinni omasta harrastuksestaan, lenkille hän on voinut lähteä milloin vain. Vauva nukkuu aina hyvät unet vaunuissa, viihtyy maisemia katsellen ja on iloinen päästessään mukaan. Ja toisaalta minä olen saanut tehdä vaunulenkkien aikana jotain itsekseni, sellaista omaa aikaa, siivousaikaa, kirjan lukemista, aikaa urheiluun tai mihin vain.

Juoksuvaunut ovat olleet meillä ahkerassa käytössä. Pian saamme vaihtaa etukumin, sillä pyörät ovat pyörineet pitkin teitä ja katuja, kuluneet. Juoksuvaunut ovat olleet yksi parhaista investoinneista vauvaelämään. Nulkevat helposti mukana, ovat kevyet ja juokseminen näiden kanssa on mukavaa, joskaan ei kevyttä, mutta onnistuu hyvin.

Ja mitä ehkä jokseenkin harhaan johtavaan otsikkoon tulee, juoksu on minunkin mieltä lähellä, mutta en keräile kilometrejä tällä hetkellä. Minulla 1000 kilometriä ei olisi tullut täyteen edes ilman vaunuja, ei millään. Nautin vain jokaisesta lenkistä, jonka pääsen tekemään. Laatu todellakin korvaa määrän juuri nyt. 😊 En tällä hetkellä haikaile isoista suorituksista tai kovista vauhdeista, sen sijaan kevyt askel, rapina lenkkareiden alla, kunnon hiki ja hyvä olo motivoivat minut lenkkipoluille.

Osan lenkeistä juoksemme myös yhdessä. Siinä ehtii hyvin vaihtaa päivän kuulumiset, kysyä toiselta mitä kuuluu. 💗

-Hilla