18 kuvaa puhelimeltani

Otan paljon kuvia puhelimellani, mutta murto-osa niistä päätyy ikinä minnekään julkisesti. Minulla on tapana palata kuvien kautta menneisiin hetkiin ja selailenkin aika ajoin vanhoja kuvia itsekseni. Eilen illalla selailin kuvia ja poistelin samalla osan. Siitä tuli ajatus, että ehkäpä useammin voisi jakaa kuvia myös suoraan puhelimesta tänne bloginkin puolelle. Laatu tai valotukset eivät ole parhaimmasta päästä näissä kuvissa, mutta aitoa elämää sitäkin enemmän. 

Hymy 16 kilometrin juoksulenkin jälkeen, jonka teimme Danielin kanssa yhdessä. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta, pitkähihainen oli liikaa, joten juoksin ainakin puolet matkasta ilman paitaa. Kiersimme Paloheinän golfkentän ja tulimme Pirkkolan kautta takaisin. Tämän jälkeen tuntui niiiiiin hyvältä.

Eilen joku kurkki pöydän alta kun olin kattamassa pöytää. Niin hellyyttävä näky, että siitä oli otettava kuva. Kiipeily, tavaroiden siirtely ja oma puuhastelu ovat pop nyt. Ja nuo pienet sormet on tietenkin äidistä maailman söpöimmät.

Siskoni oli ostanut Ikeasta tuon ison harmaan tarjoiluastian. Minusta se on kaunis, enkä olisi mitenkään osannut arvata sen olevan Ikeasta. Siihen voisi tehdä nyt kesällä vaikka ison salaatin. Me pilkoimme siihen kokonaisen vesimelonin eräs ilta ja kaikki meni. Tuossa kuvan hetkessä join iltateetä ja söin cantalope-melonia illalla saatuani Pikkuässän jo nukkumaan. Hetki hiljaa vain, otin kuvan.

Kummitäti kummityttärensä kanssa jalkapallokentällä konttaamassa Rovaniemellä. Toinen tekee vatsalihaksia ja toinen katselee poikien pallopeliä. Tutti suussa siksi, ettei kaikki roskat menevät maasta muuten käteen ja kädestä suuhun. Vaatetuksesta ei uskoisi olevan juhannusviikko, mutta niin vain on. 😉

Leluiksi kelpaa mikä vain. Tuleva keittiömestari vai leipuri.

Siskoni ja hänen avopuolisonsa luona on kahvikone. Ihan paras. Teimme sillä joka aamu lattekahvit. Vaahdotimme kauramaidon isoissa laseissa ja kaadoimme sekaan kuuman kahvin. Nam! Ihan kuin olisi kahvilassa saanut istua joka aamu.

Olin lähdössä kauppaan ja olin yksin kotona mieheni ollessa työmatkalla. Olimme olleet päivällä jo pari kertaa vaunulenkillä, enkä mitenkään jaksanut hakea vaunuja enää kolmatta kertaa esille. Päädyin rintareppuratkaisuun. Pikkuässää suojasin takillani ja kipaisin sadesäällä tien yli lähikauppaamme hakemaan jotain, mitä olin unohtanut aikaisemmin ostaa.

Aamupalani toissa-aamulta. Keitetty kananmuna leivän päällä on yksi lemppareistani.

Nuku yö ulkona -haaste tuli tehtyä meidän osalta Jukolassa. Otin kuvan pienimmästä retkeilijästä, joka nukkui tyytyväisenä uniaan untuvapussissaan. Samaisessa pussissa talvella ulkoilimme vaunujen kanssa paukkupakkasessakin.

Kävelin Helsingin keskustassa kauppatorin läheisyydessä, kun silmieni eteen avautui tämä näky. Siinä oli kesäinen Helsinki hienosti edessä, otin kuvan. Samaisella reissulla kävimme myös Suomenlinnassa. Minulla on kamerassa paljon kauniita kuvia tuolta kesäretkeltä, odottavat vielä muokkaamista raakaversioina kamerani kortilla. Jospa jossain vaiheessa julkaisisin niitäkin kuvia täällä. Suomenlinna on i h a n a. Minusta on jännä ajatella, että jotkut asuvat pysyvästi siellä. Millainenkohan olisi työmatka kun joka aamu tulisi lautalla ensin maihin?

Meillä sormiruokaillaan, aina silloin kun minä jaksan siivota. Nostan kyllä hattua vanhemmille, jotka jaksavat usein sormiruokailla, se on nimittäin sottaista puuhaa. 90 %  menee ohi suun ja muutama muru päätyy ehkä vatsaan saakka. Leipä, makaronit, pehmeät hedelmät ja naksut ovat siisteimmästä päästä. 🙈 Sormiruokailu on kait nykyajan poppisjuttu. Ei kuulemma minun ollessa vauva käytetty tuollaista termiä. Silloin syötiin sosetta lusikalla ja oltiin tyytyväisiä. 

Peiliräpsy hotellissa Kuopiossa. Kesäpaita rimpsuineen, jonka hankin 70 prossan alesta Lindexistä. Muuta en olekaan tänä kesänä itselleni hankkinut. Yritän tämän kesän pärjäillä enimmäkseen viime kesän vaatteilla.

Kuva Kuopion torilta. Näyttävä rakennus.

Kesäkukkia torilla. Me olemme kesän aikana niin paljon pois kotoa, etten ole panostanut kesäkukkiin tänä vuonna ollenkaan. Kuivaisivat kuitenkin pois. Leikkokukkia silloin tällöin maljakkoon, se on minun ratkaisuni kukkien osalta. 🌸

Kauniit värit kukkaistutuksessa. Siksi taisin tämän kuvan napata.

Herkutteluhetki Danielin kanssa kahvilassa. Näyttää kuvassa ehkä ihan hyvältä, mutta muffinssi oli kuiva kuin Saharan hiekka. Hukkaostos, ajattelin. Jäälatte kuitenkin maistui.

Vaunulenkki joku arkipäivä. Puhelin oli penkillä ja otin ajastettuna tämän kuvan itse. Kuvaan aika suuren osan omista kuvista ajastimella. Ei minulla aina kuvaaja kulje mukana. Ajastuksen kanssa oppii kyllä pelaamaan. 😉

Tulin jokin ilta kotiin ja nousin juna-aseman tunnelista, kun sininen pilvitaivas osui silmiini. Otin kuvan, koska jotain erikoista tuossa taivaassa mielestäni oli. Kait siinä oli. 😀

Sellaisia räpyjä löytyi minun puhelimestani. Olipa kivaa jakaa ihan vain tällaisia tavallisia puhelinkuvia, jospa jatkossa vähän useammin.😊 Otatteko te paljon kuvia puhelimellanne?

-Hilla

Hilla Stenlund - Lifestyle-blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 16
Tykkää jutusta