Mitä on mindfulness? Mitä on tietoisen läsnäolon harjoittaminen?

Mindfulness, meditaatio, jooga ja läsnäolon harjoittaminen ovat parhaillaan asioita, jotka kiinnostavat monia. Siitä puhe mistä puute – kenties. Mutta hyvä niin, ne ovat tärkeitä asioita ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on oleellista kyetä pysähtymään, olemaan tässä hetkessä kiireenkin keskellä.

Kävin Ruotsissa opiskellessani mindfulness-kurssin, siellä kurssi kuului yliopiston liikunnan ja psykologian kurssivalintaan ja halusin valinnaisena kurssina sisällyttää sen omaan tutkintooni. Ajattelin, että kurssista voisi olla omassa elämässä hyötyä, vaikka markkinoinnin kursseja vaihdossa muuten luin.

Kurssi jätti paljon positiivisia jälkiä minuun ja avasi tuota mindfulness sanaa käytännössä. Mikä merkitys läsnäololla on, miten sitä voi harjoittaa ja miten mielen voi puhdistaa silloin kun se tuntuu liian täydeltä. Meillä ihmisillä kun on taipumus olla huolissaan huomisesta ja murehtia mennyttä. Sen sijaan että osaisimme elää tätä päivää ja olla läsnä tässä hetkessä, voi mieli harhailla helposti stressin, tekemättömien asioiden tai murheiden takia vähän liikaakin. Ainakin itselläni on aika ajoin taipumusta huomisesta huolehtimiseen, toisinaan jään murehtimaan menneitä.

Mindfulness-opintojen aikana psykologi-opettaja puhui paljon myös siitä, miten ihminen on taipuvainen kangistumaan ajatuksiltaan tietynlaiseen muottiin ja siten tulkitsemaan asioita aina samalla tavalla. Olettamaan ja katsomaan maailmaa aina omien lasiensa kautta. On helppo jäädä kiinni esimerkiksi ”sitten kun sitten kun” -ajatusmalliin.

Mindfulnesissa eli läsnäolotaidoissa on tarkoitus keskittyä tähän hetkeen, sen kokemiseen, havainnointiin ja ennen kaikkea hyväksymiseen. Olla tässä ja nyt, ilman kiirettä seuraavaan hetkeen tai haikailua ajatusten tasolla menneeseen. Osaatko sanoa itsellesi: kaikki on hyvin juuri nyt. Ja sanomasi jälkeen myös uskot itseäsi.

Mielenterveysseuran mukaan mindfulness voi olla avuksi stressiin, ahdistukseen, masennukseen ja kivun lievittämiseen. Läsnäoloharjoitukset voivat olla avain onnellisempaan, rennompaan, hyväksyvämpään ja tietoisempaan elämään. On jopa tutkimuksissa osoitettu, että näiden taitojen säännöllinen harjoitaminen tukee fyysistä terveyttä ja vastustuskykyä.

Millaisia mindfulness-harjoituksia voi tehdä käytännössä?

Vierastan ehkä hieman sitä, että asioista tehdään joskus monimutkaisempia kuin ne oikeastaan ovatkaan. Samoin on osaltaan mindfulnessin laita. Voisimme puhua ihan vain rentoutumisesta ja rauhoittumisesta, joka meiltä nykyajan ihmisiltä usein unohtuu. Tai siitä on ainakin hyvä aloittaa. Mindfulness on siis kehittyneempi termi sille, että välillä on hyvä ottaa hetki itselle, rauhoittua ja kuunnella itseään.

Mindfulness-kurssilla kävimme läpi erilaisia läsnäoloharjoituksia, mutta mikä niitä kaikkia yhdisti? Rauhoituminen, keskittyminen hetkeen ja omien ajatusten hyväksyminen. Synkemmistäkään ajatuksista ei tarvitse väkisin pyrkiä pakoon. Ne voi kohdata, antaa olla, tulla kaveriksi niiden kanssa ja siten päästä eteenpäin. Tässä muutama harjoitus, joiden avulla mindfulnessia voi lähteä kokeilemaan.

Rauhallisena hetkenä on helpompi kuulla itseään, kehoaan ja tuntemuksiaan. Kun asettuu mukavasti paikoilleen voi keskittyä omaan kroppaan ja sen tuntemuksiin ja omiin ajatuksiin.

  • Valitse jotakin rentoa musiikkia tai nauti pelkästä hiljaisuudesta esimerkiksi ennen nukkumaan menoa. Sulje puhelin ajoissa, kysy itseltäsi miltä nyt tuntuu, mieti viisi hyvää asiaa menneestä päivästä.
  • Ota mukava asento, jossa sinulla on hyvä olla. Voit istua tai maata vaikka sängyssä. Sulje silmät ja hengitä. Liikuttele kehoasi. Tunnustele ja kuuntele. Anna ajatusten tulla ja mennä. Ole hyväksyvä niitä kohtaan. Ajattele vuorotellen jotain kehosi osaa ja rentoudu kehon skannauksen aikana.
  • Tiedostava ruokailu. Syö esimerkiksi yksi rusina kymmenen kertaa hitaammin kuin yleensä tekisit. Miltä rusina oikeasti tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Olet tottunut nielaisemaan rusinan parin puraisun jälkeen, mutta tee asiat nyt eri tavalla. Syö rusina niin hitaasti kuin pystyt ja ole siinä hetkessä.
  • Pysähtymisellä ja rentoutumisella voi olla hyvä käydä läpi päivän tapahtumat ja menot ja siirtyä sen jälkeen rauhalliseen uneen. Hyväksyen tämä päivä tällaisena ja heräten seuraavana aamuna hyvillä mielen uuteen päivään. Kiitollisena siitä, että taas on uusi päivän. Mahdollisuus kokea jotain uutta, oppia, nähdä ja kokea.

Joidenkin mielestä tällainen mindfulness voi tuntua jo lähtökohtaisesti niin turhalta asialta, ettei edes jaksa kokeilla, aloittaa tai yrittää. Omakohtaisesti olen huomannut rauhallisen joogatunnin jälkeen kehoni rentoutuneen aivan täysin, mindfulness-tuntien jälkeen olo oli hyvällä tavalla tyhjä, kiitollisuuspäiväkirja taas auttaa näkemään oman elämän hyvät asiat. Blogin kirjoittamisessakin mindfulness on auttanut minua. Kiireisen päivän jälkeen päässä ei tunnu liikkuvan mitään, en saa mitään järkevää kirjoitettua tänne blogiin. Läsnäoloa harjoittamalla saan helposti luovuuteni liikkeelle ja pienen hetken päästä ideoita lähtee syntymään. Oleminen ei ole ajan tuhlausta, päinvastoin. Niin ainakin itse koen.

Pidemmällä aikavälillä mindfulness voi lisätä luovuutta ja positiivisia tuntemuksia, parantaa muistia sekä kykyä oppia uusia asioita. Harjoitteiden avulla oppii tutustumaan omiin tuntemuksiin, hyväksymään ne ja siten vahvistamaan itsetuntoa ja minäkuvaa.

Jokainen voi siis olla oman elämänsä mindfulness-guru. 🙂

-Hilla

Edellinen postaus: Milloin palaat työelämään?

Instagram: Hillasblog

Facebook: Hillasblog

Milloin palaat työelämään?

Kun tulin raskaaksi ja kerroin siitä isommalle joukolle, alettiin minulta kysyä podenko aamupahoinvointia. Seuraava kysymys taisi olla miltä kasvava raskausmaha tuntuu? Sitten kysyttiin jännittääkö tuleva synnytys minua, sen jälkeen kysyjiä kiinnosti miten synnytys sujui. Seuraavaksi kiinnosti imetys ja se, riittääkö maito vauvalle. Seuraavat kysymykset taisivat liittyä vauvan uniin ja nukkumiseen. Tällä hetkellä monet kysyvät minulta, milloin palaan työelämään.

Tiedän, ihmisethän kysyvät asoita kohteliaisuuttaan, hyvästä tahdosta. He ovat kiinnostuneita minusta, meistä. Haluavat tietää, miten meillä menee ja mitä meille kuuluu, mitä seuraavaksi. Monia ystäviäni kiinnostaa raskauteen ja synnytykseen liittyvät asiat, koska eivät ole niitä vielä itse käyneet läpi.

Silti joskus tuntuu, vastattuani kymmenelle ihmiselle samaan kysymykseen tuleeko minulta rintamaitoa tai nukummeko yömme perhepedissä hyvin, että eikö olisi joitain muita kiinnostavampia aiheita. Samalta on tuntunut nyt, kun monet ovat tiedustelleet sitä milloin palaan työelämään. Vastaus on oikeastaan lyhyt: minä en tiedä. Katsotaan. Vauva on vasta 8 kuukautta vanha, tarvitseeko tässä kiirehtiä. Haluan katsoa miten markkinointitoimistoni Floussa työllistää minut, ja ainakin vielä tämän kesän olen rauhassa hoitovapaalla vauvan kanssa. Työelämäkin on siinä mielessä muuttunut, että töitä voi tehdä monella tapaa tällaisissa elämänvaiheissa.

Tämä aika vauvan kanssa kotona ei koskaan tule takaisin. Tämä on tässä ja nyt. Jos tästä ajasta haluaa nauttia, sen aika on nyt. Nyt. Ei viiden vuoden kuluttua.

En halua kymmenen vuoden kuluttua katua sitä, miksen ollut vauvan kanssa kotona ja hänen lähellään silloin kun hän oli pieni ja sitä tarvitsi. Ainakin juuri nyt tuntuu siltä, että tämän kesän aikana ei ole minnekään kiire. Asiat voivat muuttua syksyllä, mutta nyt haluan elää tätä päivää. Olen myös huomannut, että ”Milloin palaat työelämään?” -kysymykset tekevät minulle ulkoista painetta sille, että työelämään PITÄISI palata pian. Eihän sekään ole tietenkään kysyjien tarkoitus, mutta olen huomannut sellaisen vaikutuksen itseeni. Ja oikein hyvin ymmärrän niitäkin äitejä, jotka haluavat palata mahdollisimman pian takaisin työelämään.

Olen elämässäni joskus huomannut jälkikäteen, että joidenkin asioiden parissa olisi voinut viipyä pidempään. Vaihto-opiskeluvuosi ulkomailla olisi venyttänyt lukiota vuodella, mutta vain vuodella. Yliopistossa olisi voinut opiskella vielä toisen sivuaineen ja opinnot olisivat venyneet vuodella, mutta vain vuodella.

Meillä ihmisillä on usein kiire eteenpäin, sinne seuraavaan asiaan. Jälkeenpäin yksi vuosi on lyhyt aika, mutta se voi koko elämän kaaressa olla hyvin merkityksellinen vuosi.

Milloin tai miten palaat työelämään? Katsotaan, sen kyllä aika näyttää ja asiat järjestyvät. Nyt on hetki tälle asialle elämässäni. Se saa riittää vastaukseksi kysyjille.

Iloista alkanutta viikkoa kaikille, tällä viikolla siirrymme heinäkuuhun. 🙂

-Hilla

Miten siellä ruudun takana muut äidit ajattelevat töihin paluusta? Olisi mukava kuulla ajatuksia.