Ensimmäinen hääpäivä

Juhlimme viikonloppuna hääjuhliamme näin vuoden jälkikäteen. Paperihääpäivämme oli perjantaina, juhlat pidettiin lauantaina päivä ensimmäisen hääpäivämme jälkeen. Päivässä oli siinäkin mielessä jotain erityistä.

Menimme vuosi sitten maistraatissa naimisiin pian Pikkuässän syntymän jälkeen emmekä siinä hetkessä ehtineet juhlia kuin pienesti perhepiirissä. Päätimme jo kuitenkin silloin, että juhlat vielä joskus pidämme. Sitten myöhemmin. Ja niin pidimme.

Lauantaina miltein sata henkeä täytti juhlapaikan Helsingissä. Olimme kutsuneet ystäviämme juhliimme menneiden vuosien varrelta. Lapsuudenystäviä, koulukavereita, opiskelukavereita, harrastuskavereita, työkavereita, perhettä ja sukulaisia. Meille elämän varrella tärkeiksi tulleita ihmisiä.

Halusimme juhlia rennosti. Pääasia oli, että saimme ystävät kokoon ja näimme heitä. Ruokaa, juomaa ja yhdessäoloa. Musiikkia, bändiä ja isäni puhe. Kynttilän valoa, jutustelua ja naurua. Tanssia pikkutunneille saakka.

Ilta oli ihana ja mielestämme tosi onnistunut. Sellainen kuin toivoimmekin sen olevan. Jatkoille lähdimme vielä yökerhoon keskustaan, sillä juhlapaikka piti olla tyhjä puolenyön jälkeen.

Vieraat tekivät tunnelman, kuten usein sanotaan. Se piti tälläkin kertaa paikkansa. Mikä onkaan parempaa kuin tasainen puheensorina juhlatilassa. Sellainen lämmin ja iloinen fiilis.

Olemme hioutuneet avioparina vuoden verran. Hiomapaperille on jatkossakin varmasti tekemistä, sekin kuuluu matkantekoon. Tästä on hyvä jatkaa yhteistä polkua eteenpäin.

Mutta niin, olen onnellinen tämän miehen rinnalla. Täydellinen meidän tiimi.

Kahden viikon kuluttua suuntaamme häämatkalle kolmeksi viikoksi Uuteen-Seelantiin aikalailla maapallon toiselle puolelle. Vuosi sitten lentoja varatessa ei olisi uskonut tämän päivän koittavan näin pian.

-Hilla