Ensimmäinen äitienpäiväni

Olen ollut huomenna äitinä kuusi kuukautta ja 24 päivää.

Tuohon aikaan on mahtunut valtavasti tunteita, kasvua äidiksi, kasvua ihmisenä. Uuden opettelua, onnea ja hyväksymistä.

Tuohon äitinä olemisen aikaan on mahtunut sairaalassa kuultu vauvan ensirääkäisy synnytyssalissa. Napanuoran leikkaaminen ja ensimmäinen hetki vastasyntynyt tytär paljaalla rinnallani. Hetki, joka oli maailman ihmeellisin ja mullisti kaiken kerta heitolla. Näimme hänet ensimmäistä kertaa ja ihmettelimme, tässä hän vihdoin on. Meidän tytär.

Tuohon aikaan sisältyy ensimmäinen yö Kätilöopiston perhehuoneessa, jonne siirryimme yöllä kahden jälkeen. Emme nukkuneet lähes silmäystäkään, katselimme vain vieressä nukkuvaa kapaloa, jonka sisältä pilkisti pieni nenä ja synnytyksen jälkeen kurttuinen otsa. Muistan sen yön ja toisaalta en muista siitä kunnolla mitään. Lokakuinen kylmä yö.

Näihin ensimmäisiin kuukausiin äitinä mahtuu paljon naurua, kasvun ja kehityksen seuraamista, mutta myös huolta tärkeimmästä, halua suojella ja olla läsnä. Monta yötä, jolloin olen valvonut yksin vauvaa imettäen ja katsellut ikkunasta ulos pimeään yöhön. Ajatellut, että jossain tuolla muutkin äidit valvoo kanssani.

Paljon vaihdettuja vaippoja, rintamaidosta märkiä paitoja ja liivinsuojia, synnytyksen jälkeen särkylääkkeitä ja vatsa, joka olikin yht’äkkiä tyhjä ja tuntui ontolta vesisängyltä.

Päiväunia, hyssyteltyjä iltoja, aikaisia aamuja, vauvan vaatteista täysiä pyykkikoneita, smoothie-koneella tehtyjä soseita, nekin muistan hyvin. Itkua, iloa, ensimmäisiä hymyjä ja nukuttamista, joskus lyhyemmällä ja tosinaan pidemmällä kaavalla. Monen monta kilometriä vaunujen kanssa kävelyä.

Näihin päiviin mahtuu hetkiä kun olen ylistänyt äitiysloman elämän parhaaksi ajaksi, ja niitä hetkiä kun ajatus ei kulje parin tunnin yöunien jälkeen ja elämä näyttää yhdeltä sumulta, vaikkei sitä kukaan muu tunne tai näe. Mutta minulle se on totta.

Äitiys on yllättänyt intensiivisyydellään. Koko ajan joku on riippuvainen sinusta. Joku tarvitsee sinua ja haluaa olla lähelläsi. Ruokit ja rakastat. Mietit ensimmäisten kuukausien ajan kaiken vauvan kautta, sitten etsitkin vähän itseäsi. Kuka minä olinkaan, en olekaan vain äiti. Olen myös Hilla, edelleen.

Aika kultaa muistot ja päällimäisenä näistä ensimmäisistä kuukausista ja päivistä on sydämessäni valtava kiitollisuus ja onni. Ajatus siitä, että elämä on juuri nyt näin hyvä. Meidän perhe ja meidän yhteinen arki ja tulevaisuus.

Huomenna saan viettää ensimmäistä äitienpäivääni, olen onnekas. Ja tiedän miltä tuntuu kun sanotaan, että sydän pakahtuu. Se tosiaan pakahtuu. 💗

Hilla

Äitiys aiheena sosiaalisessa mediassa

Olen liittynyt muutamaan sosiaalisen median ryhmään, joissa aiheina ovat äitiyteen liittyvät asiat. Imettäminen, samaan aikaan lapsensa saaneet äidit -ryhmä, synnytys jne. Ryhmien paras puoli on fiksut kommentit, vertaistuki ja toisten jakamat kokemukset samassa elämäntilanteessa. Niiden lisäksi tällaisilla ryhmillä on kuitenkin kääntöpuolensa, oman pahan olon purkaminen, muiden neuvominen, omien mielipiteiden syöttäminen totuutena, toisten arvosteleminen ja rivien välistä kyräily. Ne ovat syitä, miksi olen viime aikoina eronnut aika monesta äitiyteen liittyvästä someryhmästä esimerkiksi Facebookissa ja todennut, että pärjään elämässäni todella hyvin ilman niitä ryhmiäkin. Juttelen mieluummin asioista ihan ilman somea kasvotusten joidenkin äitiystävieni kanssa, jos on tarve. Se riittää minulle.

Olen monesti miettinyt mistä se kaikki pahansuopaisuus ja neuvomisen tarve kumpuaa. Jos joku avaa tuntojaan ryhmässä, on ensimmäiseksi jonkun heti neuvottava ja kerrottava, miten asiat pitäisi tehdä. Miksi pelkkä myötätunto tai tsemppaaminen eivät riittäisi?

Näen nimittäin rivien välistä joskus, ettei kauniisti kirjoitetun tekstin tarkoitus ole antaa myötätuntoa toiselle äidille, vaan nostaa omaa egoa muita neuvomalla.

Äitiys on tunteita herättävä asia. Äitiyteen, äitinä olemiseen, lapsen hoitamiseen tai kasvattamiseen ei ole yhtä oikeaa vastausta tai ratkaisua. Ei ole yhtä totuutta, joka kävisi kaikille. Siksi nuo someryhmät ovat petollisia. Varsinkin sellaiselle hormonihuuruissa olevalle ehkä hieman väsyneelle äidille, joka on epävarma omista valinnoistaan. Sellaiselle äidille, joka hakee ryhmästä tukea tai on ehkä yksin kysymystensä kanssa. Sellaiselle äidille sanoisin paremmaksi vaihdoksi olla seuraamatta kaikkea somessa käytävää keskustelua. Sen sijaan enemmän luottoa itseensä, omaan äitiyteen ja omiin valintoihin. Enemmän rohkeutta seisoa omien valintojen takana.

Miksi someryhmissä on niin paljon vastakkain asettelua? Imettäjät vastaan pulloruokkijat, luomusynnyttäjät vastaan lääkkeisiin tarttuvat, kestovaippailijat vastaan kertakäyttövaipat, perhepedissä nukkujat vastaan omassa huoneessaan nukuttaviin. Mikä on oikea aika aloittaa kiinteät, miten iltanukutus pitäisi tehdä, milloin tutista pitäisi vieroittaa.

Olen lukenut satoja neuvoja, vinkkejä ja miten meillä tehdään -viestejä näissä äitiyteen liittyvissä someryhmissä. Osa tai varmasti suurin osa niistä on kirjoitettu tarkoittaen hyvää ja niistä on varmasti jollekin myös hyötyä. Mukaan mahtuu myös viestejä erilaisilla tarkoitusperillä. Siksi yhä vahvemmin olen sitä mieltä, ettei oikeita tai vääriä vastauksia ole. Jokaisen tarina ja elämä on erilainen.

Näistä edellä mainitsemista syistä olen väsähtänyt moniin someryhmiin ja niissä jaettaviin vinkkeihin ja vastakkain asettelun ilmapiiriin. Niiden takia joku alkaa myös suorittaa äitiyttä. Imettää nännit verillä lastaan, vaikka homma ei toimisi, mutta koska niin pitää jonkun mielestä tehdä. Nukuttaa lasta omaan huoneeseen, vaikka haluaisi jatkaa perhepedissä, vain siksi että jonkun mielestä niin pitää tehdä. Vie lastaan muskareihin, kerhoihin ja vauvajumppiin, vaikkei äitinä ollenkaan jaksaisi tai haluaisi, mutta vain koska jonkun mielestä niin pitää tehdä.

Kuva: Salla Smeds, @sallashome

Olen itsekin kirjoittanut blogissani äitiyttä käsitteleviä aiheita. Antanut joitain neuvojakin ja kertonut miten me teemme. Haluan tässä kohtaa kuitenkin erityisesti korostaa, että jokainen äiti siellä ruudun takana on paras äiti, teki asiat miten hyvänsä tai jätti tekemättä. Erityisen haavoittuvaisia ovat ne tuoreet äidit, jotka vielä hakevat sitä omaa uutta identiteettiään äitinä. Juuri heitä pitäisi vain rohkaista tekemään omia valintoja, eikä lukemaan someryhmien muka-totuuksia.

Sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää. Mutta esimerkiksi äitiyden ympärillä paljon huonoakin.

Haluaisin toivoa enemmän myötätuntoa, empatiaa ja aitoa läsnäoloa näihin ryhmiin. Vähemmän vertailua, oman egon esille tuontia ja muiden neuvomista. Tämä saattaa olla naiivia, mutta sitä silti toivon.

Ihanaa ja aurinkoista lauantaita sinulle!

Hilla

Imettävän äidin ruokavalio

Tällä kertaa annan blogissani äänen vieraskynälle. Henkilölle, joka tietää imettävän äidin ruokavaliosta enemmän kuin minä. Tässä mielenkiintoista luettavaa aiheesta, olkaa hyvät!

Hei! Olen Rachel Tokola ja opiskelen terveystieteitä Jyväskylän yliopistossa, jonka lisäksi suoritan sivuaineena urheiluravitsemuksen perusopintoja Itä-Suomen yliopistossa. Terveystieteiden aineopintoihin kuului ravitsemusaiheinen seminaarityö, jonka aiheeksi valitsin imettävän äidin ruokavalion tarkastelemisen. Työtä varten tuli haastatella valitsemaansa henkilöä, sekä tehdä hänen pitämänsä ruoka- ja liikuntapäiväkirjan pohjalta ruokavalioanalyysi muun muassa ravitsemussuosituksiin ja fyysiseen aktiivisuuteen suhteutettuna. Olin seurannut Hillan blogia jo jonkin aikaa ja erityisen innokkaasti nyt oman raskauden myötä, ja ajattelin Hillan sopivan tehtävään paremmin kuin hyvin. Tiedustelin Hillan halukkuutta osallistua tehtävään, ilokseni hän suostui, ja lupasin vastapalveluna tulla jakamaan haalimaani tietoa tänne blogiin vieraskirjoittajan muodossa.

Tässä tekstissä keskityn tarkastelemaan imetystä, imetyksen aikaisia ravitsemussuosituksia, ruokavaliota, sekä lopuksi sanon muutaman sanan imetyksen ja urheilun yhdistämisestä.

Kuva: Salla Smeds, @sallashome

Imetyksen hyödyt

Imetys on WHO:n mukaan ihanteellisin tapa ruokkia ja tukea imeväisten tervettä kasvua ja kehitystä, ja sillä on lukuisia hyötyjä sekä äidin että lapsen terveydelle. Imettäminen varmistaa vauvan hyvän ravitsemuksen, sillä rintamaito sisältää kaikkia lapsen tarvitsemia ravintoaineita oikeassa suhteessa ja tehokkaasti imeytyvässä muodossa, D-vitamiinia lukuun ottamatta. Tutkimusnäytön mukaan lapsen imettäminen ja rintamaidon laatu mm. auttaa suoliston kehittymisessä, suojaa lihavuudelta, sekä edistää lapsen terveyttä pitkälle aikuisikään. Rintamaidossa on myös lukuisia immunologisia aineita, jotka suojaavat tulehduksilta ja tukevat vastasyntyneen puolustusmekanismeja.

Imetyksellä on suuri merkitys myös äidin terveydelle ja hyvinvoinnille. Tutkimusten mukaan rintaruokinta on yhteydessä imettävän äidin vähentyneeseen sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien, vaihdevuosien jälkeisten lonkkamurtumien, sekä muun muassa rinta- ja kohtusyövän riskiin. Imetys edistää äidin toipumista synnytyksestä sekä painon normalisoitumista raskauden jälkeen, jonka lisäksi imettäminen vahvistaa äidin ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Suomessa täysimetystä suositellaan lapselle 4-6 kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen osittaista imetystä suositellaan jatkettavan vähintään vuoden ikään asti kiinteiden lisäruokien ohella.

Imetyksen aikainen ravitsemus

Imetys kuluttaa äidin energia- ja suojaravintoaineita, ja etenkin pitkän imetyksen aikana äidin ravitsemuksen merkitys korostuu. Hyvä ravitsemus turvaa optimaalisen äidinmaidon koostumuksen, sekä riittävän vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin, jolloin imetys ei kuluta äidin omia ravintoainevarastoja liikaa.

Rintamaidon makroainejakauma näyttää olevan suhteellisen stabiili, mutta suojaravintoaineista erityisesti B- ja C-vitamiinien, sekä välttämättömien rasvahappojen, sisältö näyttää olevan merkittävästi riippuvainen imettävän äidin ruokavaliosta. Matala välttämättömien rasvahappojen osuus, sekä rintamaidon matala C-vitamiinipitoisuus on mm. havaittu olevan yhteydessä lapsen alhaisempaan atooppisen ihottuman ja herkistymisen riskiin. Näiden lisäksi useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden, kuten raudan, kalsiumin, jodin, sekä D-vitamiinin tarve lisääntyy. Monipuolisella, ravintoainetiheällä ruokavaliolla, sekä riittävällä syömisellä pystyy useimmiten täyttämään lisääntyneen suojaravintoainetarpeen D-vitamiinia lukuunottamatta. D-vitamiinilisää suositellaan imettävälle äidille, sekä lapselle kahden viikon iästä alkaen 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää mm. luuterveyden kannalta, jonka lisäksi äidin seerumin D-vitamiinin pitoisuus on yhdistetty synnytyksen jälkeisen masennuksen esiintymiseen.

Kuva: Salla Smeds, @sallashome

Pehmeiden rasvojen suosiminen on tärkeää rintamaidon optimaalisen rasvahappokoostumuksen kannalta, sillä välttämättömän rasvahapon DHA:n saanti on yhteydessä rintamaidon DHA-pitoisuuteen, ja heijastuu äidin rintamaitoon jo muutamassa tunnissa. DHA:n riittävä saanti on tärkeää imeväisikäisen kokonaisvaltaiseen terveyteen, erityisesti näkökykyyn ja kognitiiviseen kehitykseen, sillä lapsen oma rasvahappojen tuotanto on ensimmäisten elinkuukausien ajan vielä kehittymätöntä. Imetyksen aikana suositellaan DHA:n 100-200 mg:n lisäystä, joka täyttyy, jos nautitaan kaksi kala-annosta viikossa. Jos ruokavalioon ei kuulu riittävästi tai lainkaan kalatuotteita, on tärkeää käyttää kalaöljyvalmisteita.

Folaatin riittävään saantiin on myös kiinnitettävä huomioita, vaikka raskaudenaikaista foolihappolisää ei tarvitse enää jatkaa. Folaattia tarvitaan mm. DNA:n synteesiin, hermoston toimintaan sekä aminohappojen aineenvaihduntaan. Imettäville äideille folaatin saantisuositus on 500 mikrogrammaa vuorokaudessa, jonka voi turvata syömällä runsaasti vihanneksia, kasviksia, täysjyväviljavalmisteita, palkokasveja sekä marjoja. Riittävään folaatin saantiin on syytä kiinnittää huomioita, sillä tutkimusten mukaan suomalaisten naisten keskimääräinen saanti on noin puolet suosituksesta. Myös jodin riittävään saantiin on hyvä kiinnittää huomioita nauttimalla hyviä jodin lähteitä, kuten kalaa, äyriäisiä, maitotaloustuotteita sekä jodioitua suolaa. Imetyksen aikana jodin saantisuositus on 150-200 mikrogrammaa.

Kuva: Salla Smeds, @sallashome

Kalsiumin päivittäinen saantisuositus on imettävillä 1g. Mikäli ruokavalioon ei kuulu maitotuotteet tai kalsiumilla rikastettuja tuotteita, on kalsiumlisä paikallaan. Muiden ravintolisien, kuten rautalisän, tarvetta tulee arvioida yksilöllisesti. Allenin (2005) katsauksen mukaan, suurin osa sekä kehittyvien- että teollistuneiden maiden imettävistä äideistä hyötyisi ravintolisien käytöstä ennaltaehkäisemään äidin elimistön varastojen tyhjenemistä sekä rintamaidon optimaalisen suojaravintoainekoostumuksen saavuttamista. Toisaalta, Suomen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan monivitamiini- ja kivennäisainevalmisteet ovat perusteltuja vain yksipuolisen ravinnon tueksi.

Myös energiantarve kasvaa imetyksen aikana, ja riippuu mm. äidin fyysisestä aktiivisuudesta, raskautta edeltävästä lähtöpainosta, kertyneestä varastorasvasta, sekä imetyksen kestosta ja intensiteetistä. Imetyksen aiheuttama energian lisätarve on noin 2,0 MJ (500 kcal) vuorokaudessa, joka tulisi täyttää valitsemalla ravintoainetiheitä ruokia ruokavalion laadun parantamiseksi. Lisäenergia kannattaa sisällyttää ruokavalioon joko syömällä pääaterioiden yhteydessä hieman enemmän, tai suurentamalla välipalojen kokoa. Turhaa napostelua kannattaa välttää hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi.

Myös proteiinin tarve lisääntyy; täysimetyksen aikana noin 20g vuorokaudessa, ja osittaisimetyksen aikana noin 14g vuorokaudessa. Kun lapsi alkaa syömään rintamaidon ohella muuta ruokaa, äidin rintamaidon määrä ja tätä kautta energiantarve vähenevät.

Imettävän äidin ruokavalio

Imetysajan ruokavalion tulisi olla laadukas, monipuolinen ja säännöllinen. Monipuolisen ruokavalion myötä lapsi altistuu rintamaidon kautta eri ruoka-aineille, joka tukee lapsen puolustusmekanismien ja suoliston kunnon kehittymistä. Imetyksen aikana suositellaan vältettävän joitakin riskielintarvikkeita tai ruoka-aineita, kuten haukea, pellavansiemeniä, korvasieniä ja yrttivalmisteita niiden haitallisten aineiden takia. Tämän lisäksi on hyvä noudattaa yleisiä ruoanvalmistusohjeita ruokamyrkytysten välttämiseksi.

Kuva: Salla Smeds, @sallashome

Erityis- ja välttämisruokavalioita ei kuitenkaan suositella terveelle imettävälle äidille, sillä tiettyjen ruokien tai ruoka-aineiden eliminointi voi aiheuttaa energia- ja suojaravintoaineiden puutetta. Kasvis- ja vegaaniruokavalion noudatettaessa tulee huomioida erityisesti raudan, B12-vitmaiinin ja kalsiumin riittävän saanti. Tutkimusten mukaan allergisoivien ruokien, kuten lehmän maidon, kananmunien, soijan tai gluteenin, välttäminen ei myöskään auta ehkäisemään lasten allergioita. Ruoka-aineiden välttäminen on tarpeen vain silloin, kun äidin tai lapsen todettu ruoka-allergia sitä vaatii. Toisaalta, moni äiti kokee tiettyjen ruokien tai ruoka-aineiden aiheuttavan lapselle erilaisia oireita aina koliikista refluksiin ja vatsavaivoista ihottumaan. Jos tuntuu siltä, että oma lapsi kärsii ruoka-aineyliherkkyyksistä, suosittelen kurkkaamaan Piia Heinosen ja Tuuli Järvisen Meidän perheen parhaaksi -kirjan. Kirja mm. antaa tietoa yliherkkyyksistä ja allergioista kärsivien vauvojen oireista sekä niiden helpottamisesta imetysdieetillä, ja esittelee lähes sata imetysdieettiin sopivaa ruokaohjetta.

Imettäminen lisää myös nesteen tarvetta samassa suhteessa eritetyn rintamaidon määrään. Juoda tulee oman janontunteen mukaan, sillä tutkimusten mukaan ylimääräisellä juomisella ei saavuteta lisähyötyä maidontuotannon kannalta. Kofeiinin saanti tulisi rajoittaa noin 3 kahvikupilliseen vuorokaudessa, sillä osa kofeiinista kulkeutuu rintamaidon kautta lapseen, ja voi aiheuttaa mm. levottomuutta ja itkuisuutta. Alkoholille ei myöskään ole olemassa turvallista käyttörajaa, jonka vuoksi alkoholin käyttöä tulisi välttää. Myös muut elintavat, kuten äidin tupakointi, vaikuttavat rintamaidon määrään ja laatuun negatiivisesti. Esimerkiksi tupakoivilla äideillä rintamaidon C-pitoisuus laskee, ja DHA-pitoisuus voi olla jopa 50% normaalia alhaisempi.

Imetys, painonhallinta ja liikunta

Kuva: Salla Smeds, @sallashome

Imetys auttaa painonhallinnassa, ja imetyksen lopettamisen jälkeen tavoitteena on jälleen normaalipaino. Liiallista laihduttamista ei kuitenkaan suositella imetyksen aikana, jotta maidontuotanto ei vaarantuisi. Paino ei välttämättä laske raskautta edeltäneeseen painoon vielä imetyksen aikana, sillä laihtumiseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten äidin raskautta edeltävä paino, raskaudenaikainen painonnousu, sekä imetyksen kesto. Myös uusi elämäntilanne, synnytyksen jälkeinen masennus, liikunnan mahdollinen väheneminen, sekä ruokatottumusten muutokset voivat hidastaa laihtumista tai jopa edistää lihomista. Tällöin on tärkeää tarkastella elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti ja etsiä keinoja edistää niin sopivaa syömistä, riittävää lepoa, kuin liikunnan lisäämistäkin.

On yksilöllistä, kuinka pian äiti on valmis palaamaan liikunnan pariin synnytyksen jälkeen, ja tärkeintä on aloittaa kevyesti omaa kehoa ja mieltä kuulostellen. Tutkimusten mukaan kohtuukuormitteisella aerobisella liikunnalla ei ole vaikutusta maidon määrään tai laatuun, eikä eroja lapsen kasvussa ole havaittu. Liikunnalla on äidille sen sijaan lukuisia terveyshyötyjä, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön koheneminen, veren lipidiarvojen paraneminen, luuterveyden edistäminen, sekä painonhallinnan helpottuminen. Liikunta tuo myös äidille mielihyvää ja virkeyttä, sekä auttaa ehkäisemään synnytyksen jälkeistä masennusta. Runsaan liikunnan yhteydessä tulee muistaa turvata energiansaanti riittävällä syömisellä maidontuotannon ylläpitämisen, sekä arjessa ja urheilussa jaksamisen vuoksi. Imettävän äidin on hyvä huolehtia laadukkaista, tukevista urheilurintaliiveistä, sekä suojata rintoja kylmältä rintatulehdusten ehkäisemiseksi.

Jos tekstistä heräsi kysyttävää tai muuta askarruttavaa, minulle voi aina laittaa viestiä racheltokola(at)gmail.com ja vastailen parhaani mukaan 🙂

Lähteet:

Allen, L. 2005. Multiple micronutrients in pregnancy and lactation: an overview. Am J Clin Nutr May 2005 vol. 81 no. 5 1206S-1212S

Dewey, KG., Lovelady, CA., Nommsen-Rivers, LA., McCrory, MA. & Lönnerdal, B. 1994. A randomized study of the effects of aerobic exercise by lactating women on breast-milk volume and composition. N Engl J Med. 1994 Feb 17;330(7):449-53.

Heinonen, P. & Järvinen, T. 2016. Meidän perheen parhaaksi. Helsinki: Atena. Hermanson, E. 2012. Imetys kannattaa. Terveyskirjasto Duodecim. Viitattu 15.2.2017.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00402

Lovelady, C. 2011. Balancing exercise and food intake with lactation to promote post-partum weight loss. Proc Nutr Soc. 2011 May;70(2):181-4. doi: 10.1017/S002966511100005X. Epub 2011 Feb 24.

Lovelady, C. 2004. The impact of energy restriction and exercise in lactating women. Advances in Experimental Medicine and Biology. 2004;554:115-20.

Kramer, M. & Kakuma, R. 2016. Maternal dietary antigen avoidance during pregnancy or lactation, or both, for preventing or treating atopic disease in the child. Cochrane Database of Systematic Reviews. 12 September 2012. DOI: 10.1002/14651858.CD000133.pub3

Marangoni, F., Cetin, I., Verduci, E., Canzone, G., Giovanni, M., Scollo, P., Corsello, G. & Poli, A. 2016. Maternal Diet and Nutrient Requirements in Pregnancy and Breastfeeding. An Italian Consensus Document. Nutrients . 2016 Oct; 8(10): 629. Published online 2016 Oct 14. doi: 10.3390/nu8100629

Murphy, PK., Mueller, M., Hulsey, TC., Ebeling, MD. & Wagner, CL. 2010. An exploratory study of postpartum depression and vitamin d. J Am Psychiatr Nurses Assoc. 2010 May;16(3):170-7. doi: 10.1177/1078390310370476.

Ndikom, C., Fawole, B. & Ilesanmi, R. 2014. Extra fluids for breastfeeding mothers for increasingcmilk production. Cochrane Database of Systematic Reviews. 11 June 2014. DOI: 10.1002/14651858.CD008758.pub2

Piccoli, GB., Clari, R., Vigotti, FN., Leone, F., Attini, R., Cabiddu, G., Mauro, G., Castelluccia, N., Colombi, N., Capizzi, I., Pani, A., Todros, T. & Avganina, P. 2015.

Vegan-vegetarian diets in pregnancy: danger or panacea? A systematic narrative review. BJOG. 2015 Apr;122(5):623-33. Epub 2015 Jan 20. doi: 10.1111/1471-0528.13280.

Segura, A., Ansótegui, J. & Díaz-Gómez, M. 2016. The importance of maternal nutrition during breastfeeding: Do breastfeeding mothers need nutritional supplements? An Pediatr 2016;84:347.e1-7 – Vol. 84 Num.6 DOI: 10.1016/j.anpede.2015.07.035

Syödään yhdessä – ravintosuositukset lapsiperheille. 2016. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.

Tiitinen, A. 2016. Imetys. Terveyskirjasto Duodecim. Viitattu 16.2.2017.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01020&p_hakusana=imet ys

Tekstin kuvat Salla Interior & Lifestyle

-Hilla