Katsaus blogiarkistoihini – yli 200 blogitekstiä aihealueittain lajiteltuna

Kävin läpi blogihistoriani aikaisempia kirjoituksia. Sain projektin aikana idean kerätä vanhoja tekstejä kootusti yhteen postaukseen, tähän postaukseen.

Lajittelin tekstejä eri aihealueisiin, jotta voit helposti löytää sinua kiinnostavan aihealueen tämän artikkelin kautta ja lukea vanhempiakin tekstejä, jos kiinnostusta löytyy. Ajattelin myös teitä kaikkia uusia lukijoita, tässä kootusti vanhoja tekstejäni teille. 🙂

Vanhoja blogitekstejä selatessa selvisi minullekin samalla, mistä aiheista olen täällä blogissani viime vuosina kirjoitellut. Enimmäkseen hyvinvointia, liikuntaa, treeniä, juoksua, suunnistusta, raskausaikaa, synnytystä ja siitä palautumista, vauvavuotta, vanhemmuutta, kuulumisia, lifestyleä, bloggaamista, somea, arkea, matkustelua, elämää, syvällisempiä pohdintoja, kauneudenhoitoa ja reseptejä. Vähemmän, mutta jonkin verran olen kirjoittanut myös kodistamme, sisustamisesta, taloudesta ja rahasta, tyylistä, pukeutumisesta, ruokavaliosta ja ravinnosta, häistä, luonnosta, vaelluksesta, ystävyydestä, työelämästä ja health coach -opinnoistani.

Sellainen laaja kattaus, voin edelleenkin tituleerata blogiani lifestyle-blogiksi. Mielestäni tässä bloggaamisessa onkin parasta se, että saan päiväkirjamaisesti kirjoitella tänne blogiini aikalailla mistä vain, mikä milloinkin tuntuu bloggaamisen veroiselta. Tietenkin eri elämänvaiheet muokkaavat sitä, mitkä aiheet ovat eniten pinnalla milloinkin.

Näillä jatketaan tästä eteenpäinkin, mutta vauvajuttujen jäädessä jatkossa luonnollisesti hieman vähemmälle kirjoittelen ehkä enemmän myös siitä, miten tämä mamma löytää uudelleen päivitetyn pukeutumistyylinsä, mistä löydämme uuden kodin, miten sen mahdollisesti sisustamme, miten health coach -opinnot etenevät, millaista tavallinen arki on meidän perheellä, mikä tekee minut onnelliseksi, milloin ja millaiseen työelämään palaan, mitä ystävät elämässäni minulle merkitsevät ja miten perheellinen miettii talouttaan. Niiden ohella lenkkareiden kulutus metsäpoluilla jatkuu ja jaan reseptin parhaasta suklaakakusta ja terveellisestä ja ruokaisasta salaatista. Sellaisilla kuvioilla kohti blogisyksyä 2017 täällä minun tontillani.

Poistin projektin myötä kokonaan kahden ensimmäisen blogivuoteni aikana kirjoittamani tekstit ja kuvat täältä nettimaailman bittiavaruudesta. Totesin ettei kaiken välttämättä tarvitse täällä säilyä, vaikka säilyväthän ne. Teksteissä kuvat olivat omasta mielestäni tosi huonoja ja pimeitä, jutut vielä jokseenkin outoja ja tönkköjä – blogi etsi niinä vuosina omaa paikkaansa. Halusin silloin blogata ja tuottaa jotain omaa, mutten silloin vielä tiennyt miten. Tänään hauskuutin itseäni vanhoja tekstejä lukemalla, mutta sen jälkeen tuntui paremmalta painaa parin ekan vuoden tekstien osalta delete-näppäintä. Uutta ja tulevaa kohti siis, vanhat jutut pysyköön kivoina muistoina, esimerkiksi ne ”Päivän asu kuvat” viiden vuoden takaa. 😀

Mukavaa ja rentoa sunnuntaita sinulle, tässä tarjolla lisäluettevaa:

Hyvinvointi:

Balanssista ja elämän tasapainosta

Mitä on mindfulness?

Onnekas

Suoritatko hyvinvointia?

Luonnollisemmat valintani

10 arjen iloa

Mistä olen tänään kiitollinen?

Hallitseeko kiire sinua?

Keho ja mieli rauhoittuu

Inspiraatiosta ja luovuudesta

Sinä olet ihana

Sykkeet laskee

Hyvinvointini kulmakivet x 9

Syvällisempää pohdintaa:

Toiset päivät ovat parempia kuin toiset

Olenko hyggeilijä vai someaddikti?

Elämä kyllä kantaa, luota siihen

Ajatuksia tulevasta

Tarvitseeko aina olla positiivinen?

Tavoitteiden asettaminen elämässä

Lifestyle ja kuulumisia:

Viikonloppu kuvina

18 kuvaa puhelimeltani

28 vuotta

Toukokuinen viikonloppu

Kohti viikonloppua

Rauhallista joulua

Joulun tunnelmaa

Perjantain parhaat

Täysihoidossa

Kolme asiaa

Viikkokatsaus

10 ihanaa just nyt

Päivä minun kanssani

15 x fakta

Epäsuosittuja mielipiteitä

Soon #Vacaymode

Juhannuskuulumiset

Viikonlopun fiiliksissä

 

Arki ja elämä

Uuden viikon tavoitteet

Paluu arkeen

Paluu arkeen ja helppouteen

Ihana arki

Takaisin kotona

Pieniä iloja

Arjen ajatuksia

Mitä odotan tulevalta vuodelta?

Hillan vuosi 2016 tammikuu-kesäkuu

Hillan vuosi 2016 heinäkuu-joulukuu

Raskausaika:

Happy News

Hankinnat vauvalle ennen syntymää

Raskausviikko 39

Raskausviikko 40 ja laskettu aika

Mammalomalla ja raskausviikko 36

Synnytysvalmennus

Yhteistä aikaa

Babyshower yllätys

Kuulumisia raskauden viimeisiltä kuukausilta

Raskausajan vitamiinit ja hivenaineet

Kehonhuolto raskausaikana

Juoksu raskauden aikana

Äitiysvaatteet ja raskaus

Synnytys ja imetys:

Synnytyskertomus

Muutama sana imetyksestä

Tissit, minä yritän luottaa teihin

Imettävän äidin ruokavalio

Ajatuksia tulevasta synnytyksestä

Raskaudesta palautuminen:

Vastalihasten erkauma synnytyksen jälkeen

Miten treenaan vatsalihaksia synnytyksen jälkeen?

Ensimmäinen pitkä juoksulenkki synnytyksen jälkeen

Paluu juoksun pariin ja uuden oppimista

Juoksu synnytyksen jälkeen

Raskaudesta palautuminen ja treenien pariin palaaminen

Ensimmäinen lenkki, tästä se lähtee

Viikko synnytyksen jälkeen

Tervetuloa maailmaan rakas

Vauvavuosi:

Hampaita ja hellyyttä

Vauva-arki ja liikunta

X-Lander juoksurattaat

Sitä kuuluisaa omaa aikaa

Ensimmäinen äitienpäivä

Parasta just nyt

Vauvan kanssa matkassa

Vaunulenkki äideille

Äitiyslomalaisen arkea

Hei me reissataan

Mikä on muuttunut?

Vanhemmuus:

Äitiys aiheena sosiaalisessa mediassa

Mitä olen oppinut äitiydestä?

Tunteiden vuoristorata

Someäiti täällä moi

Omaa aikaa sinisen taivaan alla

Elämän erilaisuus

Vauvan kuukausikuulumiset:

Tervetuloa maailmaan rakas

Vauva 1 kuukautta

Vauva 2 kuukautta

Vauva 3 kuukautta

Vauva 4 kuukautta

Vauva 5 kuukautta

Vauva 6 kuukautta

Vauva 7 kuukautta

Vauva 8 kuukautta

Vauva 9 kuukautta

Parisuhde:

Sain synttärilahjaksi treffit

Uusi päivä

Vauvaelämää ja parisuhdetta

Perhe:

Vapaapäivä perheen kanssa

Perhettä ja pääsiäistä

Yhdessäoloa

Häät:

Meidän häätunnelmia

Häämekko

Husband and Wife

Juhlien järjestelyä

Liikunta:

Tulen onnelliseksi kun saan liikkua

Ulkoliikuntaa parhaimmillaan

Voita osallistuminen Vuokatti Hiihtoon

Treeni:

Aktiivista hyötyliikuntaa vai hikinen suoritus – minun treenipäiväkirjani

Tarvitseeko kuntoilija treenipäiväkirjaa?

Hiihtokauden huipennus

Finlandia Hiihto 2017

Stressaantunut kroppa ei kestä kovaa rääkkiä

Mitä tekee timmillä vartalolla, jos ei ole kuitenkaan itseensä tyytyväinen?

Juoksu:

1000 kilometriä juoksua

Yhteistreenit tuovat vaihtelua juoksuun

Vinkit Helsinki City Runille

Juoksijatyyppini

Treenaaminen puolimaratonille

HCR Street Team

Testijuoksun tulos mustaa valkoisella

Näin opit rakastamaan juoksua

Talvijuoksun oikea varustus

Pitoa lenkille – Sarva Stalla nastalenkkari

Juoksun aloittaminen – 7 neuvoa aloittajalle

Trai Run Porvoo – voittajat

Kaverit poluille -yhteislenkki

Juoksua nautiskellen ja yritysmaratonviesti

Suunnistus:

Joensuu-Jukola täältä tullaan

Miten meillä meni Jukolassa?

Suunnistus tutuksi iltarasteilla

Suunnistustekniikka haltuun

Suunnistuksen aloittaminen

Bloggaajien Jukola-joukkue

Lappee-Jukola 2016

Helsinki City-O -tapahtumassa suunnistamassa

Luonto:

Luonto antaa voimaa

Reseptit:

Herkulliset raakasuklaa muffinssit

Raikas smoothie bowl

Makea banaanikakku vapuksi

Pehmeä bataatti-chili-keitto

Kinuskikissan porkkanakakku

Herkullinen guacamole resepti

Vadelmainen Brita-kakku

3 x parhaat vihersmoothie reseptini

Raparperi-marenki-piirakka

Ruoka ja ruokavalio:

Välipalasta energiaa treeniin

Aamupala on päivän paras hetki

Ystävyys:

Hyvän mielen treffit

Ystäväkirja

Terveys:

Miten pysyn terveenä?

Kuukautiset ja urheilullisen naisen elämä

Hyvä energiataso

Yksikin kannustus voi kantaa kauas

Tukevat urheiluliivit – pidä huolta rinnoistasi

Sitruunaa ja hunajaa

Tyyli ja pukeutuminen:

Pukeutumistyyliä etsimässä

Matkustus:

Tunnelmallinen Tallinna

Juhannus Lapissa

Rovaniemi ja keskikesän laskematon aurinko

Miniloma Lapissa

Pääsiäiseksi Nizzaan

Millaista oli Nizzassa?

Bloggaus, sosiaalinen media:

Elämä inspiroi – mietteitä Instagramista ja täydellisistä valokuvista

Kiitos ihanat lukijani

Kuka sinä olet?

Kaipaako bloggaaja älyllisiä haasteita?

Millainen on kiinnostava blogi?

No jos minäkin vielä… Älä vertaile!

Vinkkejä blogin aloittamiseen

Millaisia blogeja luen?

Bloggaajan indentiteettikriisi

Kuka blogia kirjoittaa?

Uusi bloggaaja FitFashionilla

Muutama sana yrityksistä, jotka haluavat näkyvyyttä blogeissa

Koti ja sisustus:

Sateinen päivä ja asuntopohdintaa

Kevät ja koti

Kodin kevätsiivous

Ajatuksia unelmakodista ja unelmoimisesta

Hilla pääsi parhaalle paikalle

Desenio julisteet ja taulut

Kesä:

Kohti mökkiviikonloppua

Haluaisin tehdä kesän aikana x 10

Kesäreissu halki Suomen

Kevyempi kesä

Kesäloman eka viikko

Työelämä:

Milloin palaat työelämään?

Perustin markkinointitoimiston, joka kantaa nimeä Floussa

Kari Traa Ambassador:

Kari Traa Ambassador Suomessa

Kauneudenhoito:

Luonnollista kauneutta by Mia Höytö cosmetics

Kun iho herää talviuniltaan

Hemmottelua itselle

Rentouttava kasvohoito

Luonnollista kosmetiikka

Epäpuhtaan ja hormonaalisesti oikuttelevan ihon hoidosta

Akne – miten saada iho kuntoon?

Mineraalimeikki antaa ihon hengittää

Health Coach:

Minusta tulee Health Coach

Talous ja raha:

Puhutaanko rahasta ja kuluttamisesta?

-Hilla

Lukijan kysymys: Kaipaanko bloggaajana älyllisiä haasteita? – Bloggaaminen 3/6

Bongasin Vilma P.:n blogista postauksen, jossa hän oli vastannut lukijansa kysymykseen siitä, kaipaako hän bloggaajana älyllisiä haasteita. Tekstin lopussa Vilma vielä jatkoi, että jos muut bloggaajat lukevat tämän tekstin, niin hän kuulisi mielellään heidänkin ajatuksiaan aiheeseen. No, minua aihe kirvoitti kynäilemään, koska jollain tapaa äitiyslomalaisena aihe on ollut itsellänikin mielessä. Älylliset haasteet. Ja muutoinkin se, että bloggaamista pidetään – edelleenkin – vähän sellaisena pintaliitona hömpän pömppänä. Sitä se ei mielestäni kuitenkaan ole.

Tässä lukijan alkuperäinen kysymys:

”Hei! Tämä on ehkä vähän hassu kysymys, mutta kun nyt toivepostauksia pyydettiin… Tuntuuko sinusta ikinä siltä, että älykkyytesi menee hukkaan kun ”vain” kirjoitat blogia ja keskityt joogajuttuihin? Tähän liittyy oikeastaan kaksi aspektia. Opintotaustasi perusteella olet älykäs ja hyvä opiskelija ja omien (ehkä turhan) konservatiivisten arvojeni mukaan opiskelu (=tutkinto) olisi hyvä olla olemassa tulevaisuuden varalle, kun Suomessa ainakin sitä työelämässä arvostetaan. Toisaalta mietin, eikö pääsi kaipaa älyllisiä haasteita? Bloggaaminen vaatii varmasti työtä, mutta siihen ei liity juurikaan ”tieteellisyyttä”, jossa opintotaustasi perusteella voisit olla hyvä.

Toivottavasti et ymmärrä väärin, ihailen sinua, kun olet rohkeasti jättänyt opiskelun kesken ja seurannut omaa polkuasi. Tiedän vain, että itselleni vastaavassa tilanteessa nämä kysymykset voisivat olla ongelmallisia. Vaikutat kuitenkin hyvin tyytyväisiltä omiin valintoihisi ja olisi hauska kuulla ajatuksiasi aiheesta :)”

Olen siinä mielessä Vilman kanssa eri tilanteessa, että en ole ammattibloggaaja, en kirjoita blogiani päivätyönäni, vaikka saankin siitä vähän tuloja. Aloitin blogin, koska halusin kirjoittaa, jakaa ajatuksiani muille ja markkinoinnin ekonomina blogimaailma on aina kiinnostanut minua muutenkin, myös markkinoinnin näkökulmasta.

Se on totta, että yhteiskunnassamme lääkärin, juristin, ekonomin tai tutkijan älykkyyttä ei kyseenalaisteta. Ajatellaan, että koulutus tuo älykkyyden. Jollain tasolla näin varmasti on, mutta älykkyyttä on mielestäni myös muunlaista. On tunneälyä, tilannetajua, vuorovaikutustaitoja, rohkeutta, sinnikkyyttä, empatiakykyä, luovuutta ja taiteellisuutta, jotka ovat omalla tavallaan erilaista älykkyyttä. Ei sitä perinteistä akateemista älykkyyttä, mutta jotain todella arvostettavaa älykkyyttä muuten. 

Olen oikeastaan aina ihmetellyt sitä, miksi bloggaajiin yhdistetään kevytkenkäisyys, pinnallisuus ja helppous. Oikeastaan samaa ihmettelin kauppatieteiden maisteriksi opiskellessani kun piti valita oma pääaine. Rahoitus, laskentatoimi ja kansantalous olivat jollain tavalla arvostettuja valintoja ja ”joukkopaineen” takia niitä valitsi pääaineekseen myös henkilöt, jotka eivät oikeasti olleet aiheista edes kiinnostuneita. Sieltä sitten pikkuhiljaa opiskelijoita putoili toisiin pääaineisiin, mutta aluksi tärkeämpää oli muiden arvostus. Puolestaan markkinointi, myynti, johtaminen ja talousmaantiede esimerkkeinä olivat sellaisia ”pehmeitä” pääaineita, joita ei samalla tavalla arvostettu. Osasyynä oli myös ajatus siitä, että ns. kovilla pääaineilla saa myöhemmin paremmin töitä ja korkeampaa palkkaa. Ilmiö oli mielenkiintoinen, siitä ei paljoa ääneen puhuttu, mutta sen kyllä näki selvästi kauppakorkeakoulussa. Jollain tavalla ammattibloggaajat ovat nykypäivänä vähän samanlaisessa tilanteessa, vaikka arvostus koko ajan nouseekin. Mutta ihan varmasti jokainen ammattibloggaaja on jossain vaiheessa saanut kuulla kommentin: ”Ai sinä vain bloggaat työksesi?”

Itse valitsin markkinoinnin ja viestinnän pääaineekseni ja olen ollut valintaani tyytyväinen. Laskentatoimea ja kansantaloutta olen lukenut vain ne pakolliset (ilman negatiivista sävyä) kurssit, mutta koin, että vahvuuteni olivat toisaalla, markkinoinnissa. Tein valintani kuunnellen itseäni. Silti akateemisen koulutuksen käyneenä olen vahvasti sitä mieltä, että vasta työelämä opettaa. Olisin halunnut enemmän yhteistyötä työelämän kanssa jo opintojen aikana. Mielestäni parhaita kursseja olivat ne, missä markkinointia sai suunnitella todellisen casen ympärille. Vasta ensimmäiset työvuodet opettivat työelämässä tarvittavia taitoja, niitä ei tenttikirjoista tai Power Point -slideistä löytynyt.

Bloggaaminen on ammatti nykypäivänä ihan siinä missä ovat muutkin ammatit. Piste. Harva näkee blogien taakse ja osaa ymmärtää sitä kaikkea muuta, mitä ammattibloggaajat tekevät ja saavat sitä kautta niitä ”älyllisiäkin haasteita ;)”. Blogi ei kasva ilman työtä tai ilman itsensä likoon laittamista. Bloggaajat kirjoittavat tekstit omaan blogiinsa, mutta sen lisäksi tapaavat yhteistyökumppaneita, konsultoivat mahdollisesti asiakkaita, käyvät pr-tapahtumissa, viestittelevät päivässä monen tahon kanssa, luennoivat ja pyörittävät omaa yritystään. Bloggaaja on yrittäjä. Sen lisäksi moni bloggaaja saa tuloja myös bannerimainoksista, affiliate-linkeistä sekä -bannereista, jotka nekin vaativat työtä. Sen lisäksi hoidetaan somekanavat, ollaan vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa, valokuvataan, editoidaan ja hoidetaan blogin teknisiä asioita. Ja mikä tärkeintä, luodaan omaa brändiä, joka on monen vuoden tulos. Brändi ei kasva hetkessä, sen eteen pitää tehdä töitä. Ainiin, ja jos blogillaan jotain tienaa, pitää kirjanpito hoitaa itse tai kirjanpitäjän kanssa. Se, että blogista saa tehtyä itselleen ammatin vaatii todellakin töitä ja jonkinlaista älykkyyttä. Siinä ei pelkät jooga-asennot ja kuulumiset riitä.

Nykypäivänä työn ei tarvitse maistua puulta ollakseen työtä. Hienoimpia tarinoita ovat ne, kun joku on saanut harrastuksensa muutettua myös työksi. Tai uskaltaa tehdä juuri sitä, mistä itse nauttii.

Minullakin on työvuosia varmaan 50 edessä. Siksi yksi isoin tavoitteeni onkin tehdä työtä, josta pidän.

Markkinoinnin ammattilaisena näen blogeissa älyttömän paljon hyvää. Ne ovat osaltaan räjäyttäneet median uudelleen, bloggaajat ovat mielipidevaikuttajia, joiden ääni kuuluu. Bloggaajat voivat nostaa itselleen tärkeitä asioita esiin ja saada asioille huomiota. Samaa on tehnyt sosiaalinen media. Media on jokaisen ihmisen käsillä ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Enää ei päivälehti tai lehtimainokset sanele kaapin paikkaa.

Kuten Vilmakin totesi, en halua pitää mitään tutkintoa tai alaa älykkyyden mittarina itsessään. Ammattibloggaajat ovat valinneet työn, jossa on melkein pakko nauttia autonomisuudesta, olla itseohjautuva sekä kunnianhimoinen, yrittäjähenkinen, tunnollinen ja asiakaspalveluhenkinen.

Se, mitä äitiyslomaan ja älylliseen toimintaan tulee: eihän tämä kotona oleminen vauvan kanssa mitään rakettitiedettä tosiaan ole, mutta yksi vaihe elämässäni, josta nyt nautin. Ihan älyttömästi ja uskallan senkin sanoa ääneen. On ollut mahtavaa kirjoittaa äitiyslomalla tätä blogia (ihan pienesti ammattilaisena) ja saada sitä kautta jos ei nyt haasteita, niin ainakin erilaista sisältöä päiviini. Kirjoittaminen ruostuu siinä missä moni muukin taito, blogin avulla saan kirjoitustaitoa pidettyä yllä ja edelleen haluaisin siinä kehittyä.

Ja lopuksi vastaus kysymykseen: Tuntuuko sinusta ikinä siltä, että älykkyytesi menee hukkaan kun ”vain” kirjoitat blogia? Ei. Ei todellaakaan tunnu siltä, että bloggaajana älykkyys menisi hukkaan. Olen saanut tästä paljon ja oppinut paljon.

Älykkyyttä on monenmoista ja kaikki älykkyyden muodot arvokkaita.

-Hilla

No jos minäkin vielä… – Älä vertaile!

Blogien aitous, inhimillisyys ja kiiltokuvamaisuus ovat olleet menneiden viikkojen kuuma peruna. Aihe, joka puhuttaa ja siitä monet blogeissaan kirjoittavat. Moni on ottanut blogissaan kantaa tähän aiheeseen – aika moni samasta näkökulmasta, korostaen aitouden tärkeyttä ja paluuta sosiaalisen median alkujuurille – todelliseen elämään.

Keräsin tähän alle muutaman bloggaajan postaukset, jotka käsittelevät juurikin tätä aihetta. Blogien ja sosiaalisen median aitoutta.

Aitoudesta, mielikuvista ja täydellisyyden tavoittelusta Riikka ja Jenna

”Somessa kuitenkin halutaan jakaa tietynlaisia mielikuvia. Somessa on helppo jakaa vaan pieni osa elämästä, se osa, joka näyttää hyvältä ja trendikkäältä. Tämä syömiseen liittyvä esimerkki on vaan yksi esimerkki somen ja blogien luomista mielikuvista. Mä olen vähän kyllästynyt tähän liialliseen silotteluun ja täydellisyyteen.”

Vain aitous pelastaa blogit Modernisti kodikas Kerttu

”Vain aitous pelastaa blogit. Lukijamäärät eivät enää kasva samaa tahtia kuin muutamia vuosia sitten ja kommentointi vähenee.  Teitä on kuitenkin siellä ruutujen ääressä iso liuta, lukemassa, oppimassa, ihmettelemässä ja inspiroitumassa. Laura Kokko sanoo: ”Täydellisten asetelmien aika on ohi. Rehellisten ja rohkeiden sisältöjen aika on nyt.”.”

Fokus ja tasapaino Lilou’s Crush

”Se hiipi pikkuhiljaa. Halu irrottautua siitä suunnasta, mihin blogimaailma on matkalla. Hidastaa ainakin, jos ei ihan jarruja lyödä pohjaan.”

Eniten inspiroi oikea elämä Lainahöyhenissä

 ”blogeissa valloilleen päässyt täydellisyyteen pyrkiminen on laajalti jättänyt varjoonsa aidon elämän, ja aiheet, joiden ympäriltä on alkujaan ollut mieluisaa kirjoittaa.”

Aitous inspiroi Valkoinen harmaja

”Tähän saakka kirjoitin blogia luottaen omaan tekemiseeni ja innostuen uusista haasteista, joita minulle tarjottiin. Mutta jokin muuttui vuodenvaihteen tienoilla. Minusta alkoi tuntua, että omat arkiset, pienet jutut eivät enää riitäkään. Kuvien täytyy olla vieläkin upeampia. Tekstin täytyy olla mukaansatempaavaa ja herättää keskustelua. Postaus siitä, että ”ostinpa ihanan kukkakimpun” ei enää riitäkään.”

Ottaisin sieluni takaisin Anna Vihervaarasta

”Olen miettinyt tämän blogin suuntaa lähiaikoina aika paljonkin. Olen kyllästynyt somemaailman säröttömyyteen ja täydellisyyteen. Tahdon valokuvaamisen hauskuuden takaisin!”

Olen näiden edellä lainaamieni bloggaajien kanssa hyvin samoilla linjoilla. Kyllä kyllä, lisää aitoutta ja vähemmän kiiltokuvaa ja silottelua. Lisää sitä oikeaa elämää, kaikkine rosoineen ja epätäydellisyyksineen. Kyllä.

Mutta.

Jollain tavalla olen hieman väsähtänyt tähän aiheeseen, jota niin monessa blogissa on käsitelty. Näen siinä yhden asian, joka särähtää korvaani ja saa minut vähän näkemään punaista. Syy miksi halusin tähän aiheeseen tarttua.

Moni tuntuu pyörittelevän aihetta samasta näkökulmasta. Minä koitan nyt löytää tähän keskusteluun jonkin uuden näkökulman.

Se on vertailu.

Miksi niin monet tuntuvat vertailevan itseään muihin? Miksi sillä on niin monelle väliä, millaiseksi blogimaailma on muuttunut? Fakta on kuitenkin se, että juuri SINÄ saat itse päättää ketä Instagramissa seuraat, kenen kuvia katselet ja kenen blogitekstejä klikkaat auki. Jos jonkun tilin, henkilön tai tyylin seuraaminen tuo elämääsi enemmän pahaa mieltä, niin eikö olisi aika jättää seuraamatta.

Eihän me todellisessa elämässäkään olla kaikkien parhaita kavereita. Ihmisten kanssa tulee tulla toimeen, muttei kaikista tarvitse tykätä. Somessakaan ei tarvitse seurata kaikkia.

Se mikä on toiselle aitoa, on toiselle epäaitoa. Ja toisinpäin. Jos joku haluaa tehdä Instagram-tiliä, joka hipoo täydellisyyttä ja kuvat ovat tarkkaan harkittuja, onko se sinulta pois? Toinen on rehellinen ja kertoo blogissaan kaiken, toinen silottelee ja antaa lukijoilleen vain pienen osan itsestään. Ja sekin on täysin fine. Toinen kuvaa elämää realistisemmin, mutta onko se paremmuuden mitta?

Ehkä parasta olisi pitää se oma katse suunnattuna omaan tekemiseen, seurata niitä henkilöitä, jotka sosiaalisessa mediassa tuovat sinulle hyvää mieltä ja lopettaa niiden seuraaminen, jotka tuntuvat sinusta epäaidoilta tai saavat sappesi kiehumaan. Ja lopeta vertailu.

Olitpa bloggaaja, somevaikuttaja tai tavallinen jantteri 50 seuraajalla, vertailu vie kauaksi onnesta. Sosiaalinen media on pieni osa koko elämää.

Minä en syö macaron-leivoksia hotellihuoneen sängyllä pilvenpiirtäjiä New Yorkissa katsellen, mutta uskon että jollakin on siihen tässä maailmassa mahdollisuus (jos niin haluaa :D). Se on jonkun elämää. Minä syön juuri nyt kotona kaurapuuroa mustikoilla, olen vauvan kanssa ja se on minulle aitoa. Mutta jollekin toiselle mustikat aamupuurossa eivät ole yhtä kuin aito.

Siispä, luotetaan siihen omaan tekemiseen. Ja luotetaan, että sinä keräät ne seuraajat, jotka ovat kohderyhmääsi. Kaikkia ei edelleenkään voi tai tarvitse miellyttää.

Vai millaisia ajatuksia tämän somen aitouskeskustelu teissä herättää?

-Hilla

Ja mitä postauksen kuviin tulee, ne ovat kaikki aitoa elämääni. Kermavaahtovohvelit ja kiharretut hiukset harvemmin, tuttien metsästys ja sekalaiset keittiön pöydät useammin.