Suunnistustekniikka haltuun

*Sisältää mainoslinkkejä

Meidän bloggaajien muodostama #evokegoesjukola-projekti etenee ja kevät kovaa vauhtia siinä samalla.  Jukolan viestiin on enää parisen kuukautta aikaa (wow). Miten meidän jengi on ottanut kartanlukutaitoa haltuun kevään aikana? Siitä kirjoittelen seuraavaksi.

Joukkueemme jäsenillä kartta alkaa pikkuhiljaa pysyä hyvin hyppysissä. Kompassiin osataan ruuvata suunta ja kulkea sen avulla maastossa. Karttamerkit ovat tulleet tutuiksi. Paljon on opittu, osa kantapään ja pummien (pummi on suunnistustermi, joka tarkoittaa virhettä tai pientä harhailua rastivälillä) kautta, osa oivaltamalla ja ahaa-elämyksiä huudellen.

Muutamalle joukkueemme jäsenelle suunnistus oli hieman ennestään tuttua, mutta suurin osa on ottanut lajia haltuun aloittelijoina, koulusuunnistuspohjalla. Miten suunnistustekniikkaa voi kehittää? Miten kartan lukemista voi harjoitella? Pitääkö kaikki karttamerkit osata? Kirjoittelen nyt omia vinkkejä, joilla aloittelijat pääsevät kavereiksi kartan ja suunnistuksen kanssa.

Kartan suuntaaminen maaston mukaan

Kartan suuntaamisen taito kannattaa opetella heti alkuun ja tehdä siitä itselleen tapa, joka tulee selkärangasta. Kartan suuntaaminen auttaa maastokohteiden hahmottamisessa ja oman olinpaikan määrittämisessä. Kartta suunnataan oikein vertaamalla karttakuvaa ja maaston selkeitä kohteita. Kartta asetetaan oikeaan suuntaan suhteessa ympäröivään maastoon ja metsään. Jos seisot esimerkiksi polulla, suuntaa kartalla oleva polku ja jalkojesi alla oleva polku samaan suuntaan. Näin kartta on suunnattu oikein ja näin maastossa oikealla näkyvät kohteet ovat myös kartalla oikealla, edessä näkyvät kohteet edessä ja niin edelleen. Kulkusuuntasi muuttuessa, käännä kartta samalla oikean suuntaiseksi. Kun kartta on oikein suunnattu, osoittaa kartan yläreuna pohjoiseen.

Kartan tulkintaa, suuntausta ja oman sijainnin paikantamista helpottaa peukalo-ote

Peukaloa pidetään kartan päällä kohdassa, jossa sillä hetkellä edetään. Kun etenet maastossa ja katsot vuorotellen karttaa, maastoa ja jalkojasi, helpottaa peukalo-ote löytämään kartalta vaivattomasti oman olinpaikkasi. Näin kartta ei myöskään pyöri kädessäsi ja sinun ei tarvitse joka kerta suunnata karttaa uudelleen vaan peukalon paikkaa vaihtamalla ”pysyt kartalla”. Taittele iso kartta riittävän pieneksi, jotta sinun on helpompi käsitellä karttaa.

Karttamerkit tutuiksi

Karttamerkeistä kannattaa opetella ainakin tärkeimmät ja eniten käytetyt. Mustat viivat ovat teitä ja polkuja, harmaa avokalliota, mustat pisteet kiviä, sininen osoittaa vettä kuten ojia ja lampia, korkeuskäyrät ovat ruskeita ja tiheät metsät merkitty vihreällä. Karttamerkkejä voit hyvin kuivaharjoitella kotonakin.

Reitinvalinta

Suunnistusrata muodostuu rastiväleistä, joiden alku- ja päätepisteitä rastit ovat. Jokaiselle rastivälille tehdään reitinvalinta. Eli suunnitelma siitä, miten aiot rastivälin kulkea: suoraan, jonkin selkeän kohteen kautta vai esimerkiksi helpommin polkua pitkin kiertäen. Ennen rastilta lähtöä laaditaan suunnitelma etenemisreitistä seuraavaan kohteeseen, tätä suunnitelmaa toteuttaen edetään maastossa.

Suunnitelma, ennakointi, havainnointia

Suunnistaessa toteutat kaiken aikaa suunnitelma, ennakointi, havainnointi -sarjaa. Ensin teet suunnitelman rastivälistä, miten aiot sen kulkea. Toiseksi ennakoit tulevaa maastoa, mitä minun kohta pitäisi nähdä edessäni ja sivuillani. Kolmanneksi havainnoit ympäristöä ja toteat, että havainnot vastaavat näkemääsi kartalla. Suunnitelma, ennakointi, havainnointi -sarja tapahtuu käytännössä automaationa, mutta siitä suunnistuksessa on kysymys.

Korkeuskäyrien lukeminen

Korkeuskäyrät kertovat maaston muodoista. Mitä tiheämmässä ruskeita korkeuskäyriä on, sitä jyrkemmin maaston muodot nousevat tai laskevat. Korkeuskäyriin voi aina luottaa, vaikka muut karttamerkit eivät mielestäsi täsmäisi tai olet niistä epävarma. Voit edetä rastiväliä esimerkiksi rinteen suuntaisesti tai juosta tasaisella kompassin avulla, kunnes mäki nousee edessäsi. Sillä tavoin käytät maaston muotoja apunasi suunnistuksessa.

Suunnan ottaminen

Moni aloittaa suunnistuksen usein kompassista, mutta periaatteessa moni muu asia tekniikassa on tärkeämpää kuin kompassi. Suunnassa kulkemisen taito on hyvä osata, mutta pelkkään kompassin suuntaan ei voi luottaa, eikä vain kompassin avulla löydä rastipisteelle (paitsi hyvällä tuurilla). Aluksi olisikin täkeämpää keskittyä kartan ymmärtämiseen ja käyttää kompassia vain suunnan varmistamisessa ja lähtösuunnan ottamisessa rastilta. Kompassin käyttö täydentää kartanlukuun perustuvaa suunnistusta.

Edellä mainitut kohdat saattavat aluksi kuulostaa ja tuntua monimutkaisilta ja vaikeilta, mutta maltti on kuitenkin valttia suunnistustaidon opettelussa. Jokaisilla iltarasteilla on opastajia, joilta voi kysyä neuvoa. Voit valita helpon radan, jolloin rastit ovat polkujen ja selkeiden maastokohteiden lähellä.

Voit keskittyä eri suunnistuskerroilla eri osa-alueisiin; aluksi kartan suuntaamiseen ja reitinvalintaan, myöhemmin vaikka korkeuskäyriin ja kompassilla suunnan ottamiseen. Kaikkea ei siis tarvitse oppia ja osata kertaheitolla. Voit tutkia karttoja kaikessa rauhassa pöydän ääressä kotonakin ja suunnistuksen jälkeen piirtää oman kulkemasi reitin karttaan – näin opit lisää suunnistuksesta ihan kotisohvallakin ja taitosi kehittyvät!

-Hilla

Kanssani joukkueessamme rastilippuja etsivät Aamukahvilla-Henriikka, Endorfiinikoukussa-Elina, Kaukokaipuu-Nella, Team Salamavaaran Veera ja Lari ja Martina. Jos haluat seurata joukkueemme touhuja ja taitojemme kehittymistä kevään mittaan, niin hashtag on #evokegoesjukola. Jotkut avoimet yhteistreenitkin ovat varmaankin tulossa. 😉

Joukkueen sponsoreina toimivat Evoke Natural Goods, Suunto, Salomon ja Petzl.

Postauksen kuvat: Jesse Väänänen.

Tarvitseeko kuntoilija treenipäiväkirjaa?

Välillä pohdiskelen, että minun Instagramin välityksellä voi saada sellaisen kuvan, että treenaan ja liikun todella paljon ja monta kertaa viikossa. En ole täällä blogissanikaan pitkiin aikoihin kertonut tarkemmin, miltä viikkoni treenien osalta näyttävät. Sen kautta saisi varmasti paremman kuvan minun viikoittaisista liikuntamääristä.

Liikkuminen on tärkeää minulla, mutta sanomattakin on selvää, että tässä kohtaa elämässäni liikun silloin kun aikaa on ja silloin kun tekee mieli. Instagramissa jaan sitten kuvia treeneistäni endorfiinihuuruisena, mutta tietenkin on päiviä kun ei ehdi tai jaksa liikkua. Yritän muutaman treenikerran suunnitella kalenteriini etukäteen, jotta varmasti pääsen liikkumaan ja voimme mieheni kanssa myös sopia vauvanhoidosta. Ainakin pari kertaa viikossa olisi kiva treenata yksin, ilman esimerkiksi juoksuvaunuja tai päästä metsään suunnistamaan.

Täytin vielä muutama vuosi sitten treenipäiväkirjaa. Se oli jäänne kilpaurheiluvuosiltani, jolloin treenejä tuli seurattua päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla. Jotenkin treenipäiväkirjan täyttäminen oli jokapäiväinen rutiini – kävin treenaamassa ja iltaisin sitten täytin tietokoneella, mitä olin tehnyt. Muistan hyvin kuinka kesti hetken aikaa päästä tuosta rutiinista eroon. Se oli jotenkin selkäytimessä. Urheilenko minä nyt vain omaksi iloksi? Eikö näitä liikkumisia tarvitse raportoida minnekään tai kenellekään? Eikö tuntimääriäni seuraa kukaan? Jollain tapaa se oli myös todella vapauttavaa, kun jokaista liikuntasuoritusta ei tarvinnut kirjata jonnekin. Sen jälkeen liikkumista en ole kertaakaan tehnyt sen takia, että olisin kerännyt treenipäiväkirjaan tunteja. Joskus sitäkin nimittäin tuli tehtyä.

Kait etsiskelen parhaillaan jotain kultaista keskitietä. Koska treenipäiväkirjassakin on paljon hyvää. Millainen olisi kuntoilijan treenipäiväkirja? Kannattaako kuntoilijan seurata harjoitteluaan?

Treenipäiväkirjasta pystyy seuraamaan liikuntamääriä, palautumisen määrää, omaa rasitusta ja verrata kunnon kehitystä omiin treenimääriin. Jos on treenipäiväkirjan mukaan käynyt lenkillä, voi esimerkiksi testijuoksustakin odottaa parempia tuloksia.

Minulla ei parhaillaan ole kovinkaan hyvää käsitystä omista liikuntamääristä. Toisaalta ne myös vaihtelevat aika paljon viikosta toiseen. Mutta ehkäpä juuri siksi olisikin hyvä kirjata jotain ylös. Muistaisi jälkeenpäinkin mitä on tullut tehtyä. Eikä tarvitse sitten kesän juoksukisoissa ihmetellä jos kulkee tai ei kulje. On jotain, mitä katsoa myös taaksepäin.

Olen siis jollain tavoin ajatellut palauttaa treenipäiväkirjan täyttämisen omaan harjoitteluuni. Millainen olisi kuntoilijan treenipäiväkirja? Mielestäni vaikka sellainen, että kirjoittaisin viikon treenit jääkaapin oveen ylös. Mitä olen tehnyt ja kuinka kauan. Yksinkertaisesti ja helposti. Niin, ettei se veisi minulta kovin kauaa aikaa, mutta treenit tulisi laitettua ylös.

 

Tänään eletään huhtikuun kolmatta päivää, joten tästä eteenpäin aion kerätä jääkaapin oveen ruutupaperille omat treenini. Voin sitten viikko tai kuukausitasolla kertoilla niistä täälläkin, jos tämä kaunis idea minulta onnistuu käytännön tasolla. Ehkäpä ruutupaperi jääkaapin ovessa motivoi myös niinä päivinä, kun olen herännyt yöllä vauvan ähinään kymmenen kertaa ja lenkkareiden sijaan tekisi enemmän mieli tarttua suklaalevyyn. Tiedä häntä.

Tässä kooste parista viime viikosta:

Viikko 12 / Isyysloman viettoa pohjoisessa, joten tuli hiihdettyä

  • kaksi 2 tunnin hiihtolenkkiä
  • 1 tunnin rauhallinen hiihtolenkki
  • 2 tunnin vaunulenkkiä kävellen
  • yksi puolen tunnin juoksulenkki
  • Vuokatti Hiihto / 30 km hiihtoa reippaasti/kovaa

Viikko 13 / tavallinen kuntoilijan viikko minulle

  •  yksi polkujuoksulenkki 1 h 2o min
  • kaksi 40 minuutin juoksulenkkiä
  • yksi kuntopiiri kotona keskivartalolle
  • 1 pitkä vaunulenkki kävellen
  • 3 lyhyempää vaunulenkkiä

Täytätkö sinä treenipäiväkirjaa?

Tämä viikko tulee sisältämään ainakin pari suunnistusta, juoksulenkin ja vaunulenkkejä. Ja yhden ohjaamani juoksutreenin, johon sinullakin on mahdollisuus osallistua. Lähtö Ison Omenan Peak Performancen liikkeestä huomenna klo 18:30, teemme tunnin yhteistreenin keskittyen juoksutekniikkaan. Lisäinfoa yhteislenkistä täällä. Paina ihmeessä osallistun, jos olet tulossa mukaan.

Ohjaan juoksutreenit neljän seuraavan viikon aikana ja joka kerralla kokoonnutaan Ison Omenan Peak Performancen liikkeellä.

tiistai 4.4 klo 18:30
tiistai 11.4 klo 18:30
keskiviikko 19.4 klo 18:30
keskiviikko 26.4 klo 18:30

Tule mukaan, jos kaipaat juoksuseuraa tai esimerkiksi vinkkejä juoksutekniikkaan. Ja saat täytettä omaan treenipäiväkirjaasi. 😉

-Hilla

ps. kuvat ovat muutaman viikon takaa, onneksi täällä etelässä ei ole enää lunta. 🙂

Suunnistuksen aloittaminen

Suunnistuksen harrastajia on Suomessa kymmeniä tuhansia ja kuntosuunnistajien määrät kasvavat vuosittain kohisten. Siinä missä juoksu ja polkujuoksu ovat olleet suosittuja lajeja viime vuodet, on myös suunnistus kasvattanut suosiotaan. Venlojen ja Jukolan viestit ovat tulleet tunnetuiksi brändeiksi Suomessa ja maailmalla. Samalla kuntosuunnistusjoukkueita osallistuu vuosittain Jukolan viestiin enenevissä määrin. Aikuisena ei ole myöhäistä perehtyä tähän hienoon urheilulajiin, suunnistukseen. Myös lapsille sekä nuorille suunnistus on mahtava harrastus. Sen voin sanoa ihan omasta kokemuksestanikin.

Oletko kiinnostunut luonnossa liikkumisesta, haasteista, kestävyyurheilusta tai kenties rauhallisesta kuntoilusta metsässä? Haluaisitko siirtyä asfalttiteiltä maastoon tai tutuilta polkujuoksu-urilta kartan kanssa metsän puolelle? Siinä tapauksessa suunnistus on juttusi!

Suunnistuksen aloittaminen

Suunnistus on laji, jossa sekä kunto että taito ja tekniikka ratkaisevat. Suunnistuksen voi silti aloittaa, vaikka viimeisimmät muistot suunnistuksesta ulottuisivat koulun liikuntatunneille tai armeijaan. Monilla nuo muistot ovat aika usein myös jotenkin negatiivisia, harmillisesti. Onneksi tiedän niin monen, joka on innostunut suunnistuksesta aikuisiällä ja todennut lajin olevan jotain aivan muuta kuin armeija tai kouluvuosilta muisti.

Suunnistuksessa kova fyysinen kunto ei ole aloittelijalle tärkein asia: eteneminen metsässä rastilta toiselle tarjoaa upeita elämyksiä myös hitaammin liikkuville. Toisaalta kovakuntoiselle polkujuoksijalle suunnistus tuo uudenlaista haastetta kun lenkillä saa jalkojen lisäksi käyttää myös päätä, samalla pääsee näkemään maastoa eri tavalla. Suunnistamaan voi todellakin oppia aikuisiällä.

Suunnistuksen voi aloittaa helpoiten kuntorasteilta, suunnistuskouluista, kiintorasteja kiertäen tai ottamalla suoraan yhteyttä seuroihin, joilla usein on omaa valmennusta nuoremmille ja vanhemmille.

Kuntorasteja järjestetään joka puolella Suomea. Toisinaan niitä sanotaan myös iltarasteiksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla löytyy kevät- kesä- ja syksyaikaan lähes joka päivä jonkun seuran järjestämät kuntorastit. Kuntorasteilla karttamaksu on yleensä muutaman euron ja valinnanvaraa löytyy ratojen suhteen. Tarjolla on useimmiten aloittelijoille ja lapsille tarkoitettu helppo rata sekä erilaisia ratoja pituuksien mukaan, esimerkiksi 3 km, 5 km ja 7 km. Joskus ratoja voi valita pituuden lisäksi myös haasteellisuuden mukaan: ”helppo 5 km” ja ”vaikea 5 km” rata. Netistä löytyy kuntorastikalentereita ja seurojen nettisivuilta myös tiedot ja ajo-ohjeet kuntorasteille. Suunnistusliiton sivuilta löytyvää kuntorastikalenteria kannattaa käyttää sopivien iltarastien löytämiseen. Uudenmaan alueella Suunnistava Uusimaa -sivusto tarjoaa hyvää infoa suunnistukseen ja kuntorasteihin liittyen.

Suunnistuskoulut ovat oiva tapa päästä mukaan toimintaan ja saada neuvoa metsässä liikkumiseen ja kartanlukuun. Monet seurat järjestävät suunnistuskouluja lapsille ja aikuisille kevään aikana, jolloin pääset myöhemmin kesällä ja syksyllä nauttimaan karttuneesta suunnistustaidosta kunnolla metsän siimeksessä. Suunnistuskouluista löydät parhaiten infoa suoraan suunnistusseurojen nettisivuilta, esimerkiksi Helsingin suunnistajat, Tampereen Pyrintö tai Lahden suunnistajat. Monet suositut aikuisten ja lasten suunnistuskoulut pyörähtävät käyntiin huhtikuussa, joten nyt vain ilmoittautumaan rohkeasti mukaan.

Kiintorastit ovat metsässä kiinteitä rastipisteitä, joita voi kiertää itselle sopivana ajankohtana milloin vain, kunhan sinulla on kartta alueesta. Suurin osa seuroista ylläpitää kiintorasteja. Kiintorastikarttoja on usein myynnissä esimerkiksi paikkakunnan liikuntatoimessa, kunnan palvelupisteessä, urheiluopistoilla tai paikallisen urheiluseuran kautta voit tiedustella paikkakunnan kiintorastitilannetta. Lisätietoa kiintorasteista tämän linkin takaa.

MOBO on suunnistusta mobiilikartalla, jonka saat ladattua älypuhelimeesi. Rastit ovat kiintorastien tapaan pysyvästi maastossa ja kierrettävissä milloin vain. Lataa ilmainen MOBO-sovellus puhelimeesi ja lähde suunnistamaan – todella nykyaikainen ja helppo tapa päästä lajin pariin. Valitse kartan nimi ja odota kunnes kartta on latautunut puhelimeesi. Käytä sovelluksen kompassia ja karttaa löytääksesi rastit. Voit kiertää rastit haluamassasi järjestyksessä ja käydä niin monella rastilla kuin haluat. MOBO-ratoja on Suomessa jo yli 110.

Suunnistusseuraan voi liittyä kuka vaan ilman sen suurempaa aiempaa kokemusta lajin parista. Liittymällä suunnistusseuraan pääset mukaan seuran harjoitustoimintaan, valmennukseen, avoimiin treeneihin, kilpailutoimintaan tai kilpailujen järjestämiseen. Seurojen sivuilta löydät lisätietoja ja aina voi ottaa yhteyttä seurojen suunnistusjaostoon, he neuvovat mielellään uusia harrastajia lajin pariin.

Suunnistuskilpailut Seuran jäsenenä voit osallistua kansallisiin suunnistuskilpailuihin, joita on eri puolilla Suomea vuosittain satoja. Monissa kilpailuissa on tarjolla myös kuntosarjat, joihin ei edellytetä lisenssiä. Venlojen ja Jukolan viestiin voi ilmoittautua ilman lisenssiä.

Jukolan viesti
Fin5-suunnistusviikko
Kainuun Rastiviikko

Suunnistaja-lehti on erinomaista luettavaa aloittelevallekin suunnistajalle. Suunnistaja-lehti motivoi treenaamaan, sisältää paljon hyödyllistä tietoa suunnistustekniikasta sekä tietenkin kertoo kaiken oleellisen suunnistuksesta niin kunto- kuin huippu-urheilutasolla. Lehti ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa. Paperilehden lisäksi lehti on luettavissa sovelluksen kautta mobiililaitteessa. Näytenumeron voit pyytää luettavaksi: suunnistaja-lehti(a)suunnistusliitto.fi

Itse treenaan parhaillaan bloggaajien Jukola-joukkueen kanssa kohti kesän 2017 Joensuu-Jukolaa. Yhteistreenejä meillä on ollut tähän mennessä kolme kertaa. Eilen olimme yösuunnistamassa Kisakallion urheiluopiston metsissä. Tulen tämän kevään aikana ainakin parin viikoin välein bloggaamaan jotain suunnistukseen liittyvää: varusteista, suunnistustekniikasta, kartan lukemisesta ja suuntaamisesta, suunnistussanastosta, karttamerkeistä sekä tietenkin lähempänä Jukolaa myös jotain Jukolan viestistä ja naisten Venlojen viestistä.

Tervetuloa mahtavan ja mielenkiintoisen lajin pariin!

Onko sinulla jotain mielessä, mitä haluaisit tietää suunnistuksesta? Vastailen kysymyksiinne 20 vuoden suunnistuskokemuksella, nuoruusvuosien kilpasuunnistuskokemuksella sekä nykyisin kuntosuunnistajana. 🙂 Ja jos en tiedä, niin voin vaikka kysyä oman seurani Paimion Rastin huippusuunnistajilta.

-Hilla

Yösuunnistuskuvat Jesse Väänänen, päiväkuvat Elina Hovinen.

#evokegoesjukola #salomonrunning #suuntosuomi #petzl #suunnistus