Bloggaajan identiteettikriisi

Latasin eilen Instagramin top 9 kuvaa menneeltä vuodelta 2016. Minun täytyi hetkeksi ihan pysähtyä, istahtaa ja hiljentyä siinä vaiheessa. Nimittäin niissä kuvissa oli kaikki tämän vuoden tärkeimmät hetket, paljon tunteita, suuria asioita. Raskaaksi tuleminen, ihana kesä, odotusaika, oma koti, 7 vuotta yhdessä Danielin kanssa, oman lapsen syntymä, meidän avioituminen maistraatissa ja häät.

Miten paljon asioita meidän elämässä onkaan tapahtunut tämän menneen vuoden aikana? Miten paljon elämämme onkaan muuttunut? Miten kiitollisia saamme mieheni kanssa olla kaikesta mitä meillä on? Meitä on nyt kahden sijaan kolme, meillä on perhe. Meillä on jotain niin arvokasta elämässämme nyt toistemme lisäksi.

bloggaaminen-hillas-3

Jollain tavalla nämä isot muutokset näkyvät täällä blogissanikin. Tai aika paljonkin. Olen jonkin verran miettinyt myös omaa identiteettiäni näin bloggaajana. Siitä tämä ajatus tähän blogitekstiin kumpusi.

Mikä bloggaaja oikein olen? Pitääkö blogia jotenkin rajata? Mistä aiheista voin kirjoittaa? Voinko kirjoittaa kaikesta? Miksi bloggaan? Haluanko, että lapseni näkyy blogissa? Mikä lukijoitani kiinnostaa? Häviääkö minulta nyt treeni- ja juoksulukijoita, kun kirjoitankin yht’äkkiä paljon raskauteen, äitiyteen ja omaan elämääni liittyviä asioita ja postauksia?

Minulla on ehkä ollut lievää bloggaajan identiteettikriisiä, josta olen onneksi selvinnyt.

Aloitin bloggaamaan vuonna 2013, koska halusin jakaa omia treenivinkkejä, treeni-iloja ja treeni-inspiraatiota blogini kautta muillekin. Samoin myös Instagram-tilini on aikaisemmin ollut todella juoksu- ja treenipainotteinen. Joku saattaisi niiden kuvien perusteella luulla, että elämässäni ei muuta olekaan kuin lenkkarit ja kahvakuula. Mutta voi pojat, on aika paljonkin muuta ja siitä haluan jatkossa myös kirjoittaa blogissani.

bloggaaminen-hillas-2

Treenaaminen ja juokseminen on OSA elämääni. Aika iso osa elämääni, muttei todellakaan koko elämäni. Liikunta ja hyvinvointi ovat osa myös blogiani, mutta haluan jakaa juoksulenkkien ja salikuvien lisäksi muutakin blogissani. Elämän iloja, suruja, mullistuksia, arkea, elämääni ja myös äitiyteen liittyviä asioita. Blogi muuttuu elämäni mukana ja olen identiteettikriisin jälkeen päättänyt, että niin on hyvä ja niin saa olla.

Haluan kirjoittaa laaja-alaista lifestyle blogia rajaamatta itseäni ja blogia liikaa. Blogiani lukevat jatkossakin he, jotka kokevat blogistani saavan iloa, inspiraatiota, tukea tai mitä vain. Kirjoitan rehellisesti oman näköistä blogiani, olen se Hilla kuka olen ja lukijakuntani muodostuu sen mukaan. Kaikkia ei voi tässä somemaailmassa miellyttää, eikä muutenkaan kirjoittaa sellaista blogia joka kaikkia kiinnostaisi.

Olen Hilla, olen nuori nainen, olen äiti, olen vaimo, olen juoksija, olen suunnistaja, olen hyvinvointi-intoilija, olen kauppatieteiden maisteri, olen somediggari, olen sitä mitä olen ja sitä on myös blogini. Vaikka elämäni on muuttunut todella paljon viimeisen vuoden aikana, en silti halua rajata blogiani uudelleen treeniblogista esimerkiksi mammablogiksi tai muuta sellaista.

bloggaaminen-hillas-4

Jos blogini pitäisi jotenkin määritellä, niin kait se on sitten lifestyle blogi, jossa puhutaan hyvinvoinnista, liikunnasta ja perhe-elämästä. Ehkä annan blogilleni uuden nimen Hilla Stenlund. Sitten se on kaikkea sitä mitä minä olen. (tätä vielä vähän mietin)

Elämä ei muutenkaan ole mustavalkoista. Olen viimeisen vuoden aikana oppinut paljon itsestäni, omista unelmistani, siitä mitä haluan ja tarvitsen ja mitä en halua ja tarvitse elämältäni.

Elämässä pitää ja saa tehdä juuri niitä asioita, jotka itselleen tuovat iloa ja sillä tavalla kuin itse haluaa. Täällä me vain kerran eletään ja pitää tehdä asiat niinkuin itselle parhaalta tuntuu. Sillä ajatuksella jatkan elämääni ja tätä bloggaamistakin vuonna 2017. Täällä tulee jatkossakin olemaan juttuja minun ja meidän elämästä, sen mukaan mikä elämässämme kulloinkin on ajankohtaista. Viime ajat blogissani on ollut enemmän raskausmahaa ja vauvajuttuja, mutta tulevaisuudessa varmasti taas jotain muuta, kuka tietää, en minäkään tiedä. Kirjoittelen fiilispohjalta.

bloggaaminen-hillas-1

Ja loppuun sanottakoon, että toki elämässä on isompiakin ongelmia kuin bloggaajan identiteettikriisi. Mutta ajattelin nyt jakaa tämänkin aatoksen blogissani, kun ajatus on pyörähtänyt mielessäni. 🙂

Kiitos kaikille lukijoilleni, ihana että seuraatte! Google anatytiikka kertoo, että teitä lukijoita on kuukausittain jo viisinumeroisen luvun verran, hieman vaihdellen. Se on paljon se!  Jos haluat kommenttiboksiin jättää muutaman sanan siitä, miksi juuri sinä tykkäät lukea blogiani, olisi se minusta tosi kiva. Miksi juuri sinä seuraat blogiani?

-Hilla

 

Hilla - Hilla's lifestyle blog

30 vastausta artikkeliin “Bloggaajan identiteettikriisi”

  1. Turhaan mietit, sulla on niin kiva blogi. Jatkat vaan samaan malliin! Ihana seurata myös vauva- ja äitijuttuja. 🙂

  2. Kirjoitat niin elämän makuista blogia ja olet samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin itsekin. Siksi seuraan, kiitos blogistasi ja iloisesta olemuksestasi! 🙂

  3. Itse oikeastaan esim Instagramissa lopetan sellaisten tilien seuraamisen, missä tulee vain koko ajan samanlaisia kuvia. Esim jotkut sisustustilit tai treenitilit. Niistä puuttuu persoona ja ääni. On kiinnostavampaa seurata jonkin ”oikeaa” elämää. U know mitä meinaan. Kiitos blogistasi! 🙂

  4. Minun mielestä on mukava seurata blogeja, joissa on erilaisia aiheita ja bloggaaja kertoo vähän enemmän omasta elämästään. Niiden treenien lisäksi. Mielestäni sinulla on sellainen blogi. Kirjoitat kivasti.

  5. Näinhän se on. Ei kaikkia voi eikä tarvitse miellyttää. Itse haen blogistasi ennen kaikkea treeni-inspiraatiota. Monet julkaisut selaan vain nopeasti läpi tai hyppään kokonaan yli. Ne jutut mitkä kiinnostaa luen kokonaan ja tarkemmin. Varmasti pysyn mukana niin kauan kuin edes osa postauksista kolahtaa 🙂

  6. No mä seuraan koska sä oot sä, ihana Hilla! ♡ Ja voin samaistua hyvin sun moniin juttuihin! Meillä on paljon yhteistä! 🙂 Haleja ja ihanaa joulunaikaa koko teidän perheelle! ♡

  7. Olet aito ja kirjoitat kivalla tyylillä. Luen blogiasi juuri siksi, että se on monipuolinen ja olen pystynyt samaistumaan moniin asioihin. Kiitos! 🙂

    • Hei Jaana, on ollut mukava kuulla, että sinäkin olen blogin lukija. Ihana kun olet jättänyt kommentteja. <3 Näillä eväin uusia tekstejä jatkossakin 🙂 Iloa teidän vuoteen 2017!

  8. Tykkään myös sun blogin monipuolisuudesta ja positiivisesta elämänasenteesta. Kirjoitat hyvin ja blogiasi on kiva lukea, oli aihe sitten mikä tahansa. Jatka vaan samaan malliin! Ihanaa joulua!

  9. Luen blogiasi ja olen tämän ja instatilisi vasta löytänyt. Mutta tykkään todella paljon! Vaikutat niin reippaalta ja aidolta ihmiseltä. Ja blogi saa olla monivivahteinen, se on vain plussaa! Olette ihana perhe! Rauhaisaa joulua teille, teillä onkin aivan erityinen joulu saadessanne pienen Selman elämäänne sulostuttamaan!

    • Ihana kuulla, Minja. Meillä oli ihana ensimmäinen joulu Selman kanssa ja tuleva vuosi tulee varmasti olemaan unohtumaton hänen kasvuaan seuratessa. 🙂 Siitäkin varmasti täällä blogissa kirjoittelen. Iloa sinun tulevaan vuoteen. <3

  10. Just eilen tokaisin mun identiteettikriisin tulleen valmiiksi. Nyt oon päättänyt miten bloggaan jatkossa enkä voisi kyllä iloisempi olla 🙂 Koska todennäköisesti olen aika tuntematon tässä kommenttiboksissa, aion jatkossa siis postailla vaan urheilukuvaamisesta ja ehkä jotain viikkokatsauksia enkä edes yritä väkisin vetää blogiin mitään turhaa pälätystä itestäni 🙂

  11. Äitiys yhdisti meidät hiljtattain ja sen myötä ryhdyin seuraamaan. Helppoa ja leppoisaa luettavaa! Etenkin tietty vauvajutut ja perhekuviot kiinnostaa, mutta kuten sanoit, koko paketti on mielenkiintoisempi kuin vain yksi palanen siitä (olkoonkin iso palanen). 🙂 Hyvää Joulua!!

    • Kiitos Sari kommentista! Vauva kyllä yhdistää kummasti, vähän samalla tavalla kuin intti miehiä. 😉 hehe. Kiva kun löysit blogin ääreen, tervetuloa uudelleen tänäkin vuonna ja kaikkea hyvää teidän perheelle. <3

  12. Luen blogiasi, koska kirjoitat hyvin, kuvat ovat kauniita ja olet täällä jotenkin aidon oloinen. Kirjoita niistä aiheista, mistä haluat, kyllä se tavoittaa ainakin sen lukijakunnan, jotka tykkäävät persoonasta tekstien takana. <3

    Ihanaa loppuvuotta ja joulunaikaa!

    • Mukava kuulla Hanna. <3 Ajattelen itsekin juuri niin, että kirjoittaa siitä mistä itse haluaa ja blogi tavoittaa sitten sen lukijakunnan, mikä on kiinnostunut näistä sisällöistä. Mitäpä sitä siis liikaa miettimään. 🙂

  13. Aloin seuraamaan blogia, sillä itsekin tulin äidiksi 09/2016, ja taustalla aktiivinen kuntosaliharrastus. Arki on samaistuttavaa ja kirjoituksesi ovat mukavan rentoja, ei mitään liian diippiä filosofointia.

    • Tosi mukava kuulla Oona! Onnea vauvasta, ne ovat niin ihania. <3 Meillä siis varmaankin aika paljolti samanlaista vauva-arkea nyt. Tervetuloa taas blogin pariin ja iloa teidän tulevaan uuteen vuoteen. 🙂

  14. Hassu juttu, mutta tulin tänne nyt ekaa kertaa:) Minäkin jaksan seurata terveys ja liikuntapaijotteisia blogeja, kunhan ne eivät ole pelkästään sitä. Mulla jo kolme ipanaa ja elämä pyörii aika monen asian ympärillä, yksi niistä on liikunta muttei ykkössijalla kuitenkaan. Jään seuraamaan:)

    • Tervetuloa Iiris blogin pariin, mukava että löysit tänne. Aika samanlaisessa elämäntilanteessa siis mennään, teillä tosin pari pientä enemmän. On siinä varmasti hommaa, mutta liikunnasta saa energiaa. <3 Ihanaa vuotta 2017 teidän perheelle. 🙂

  15. Kirjoitat niin mukaan tempaavasti ja innostuneesti eri asioista.Vaikka edustankin jo vanhempaa sukupolvea (isoäiti kuudelle )niin luen mielelläni blogiasi.Minulle se kertoo kuinka paljon pikkulapsi perheen elämä on muuttunut siitä kun omat lapseni olivat vauvoja.Kiitos sinulle ja ihanaa uutta vuotta 2017

    • Tosi mukana kuulla, että blogin lukijoina on varttuneempiakin henkilöitä. 🙂 Kiitos kivoista sanoista Riitta ja tervetuloa taas uudelleen blogini pariin. 🙂 Iloa uuteen vuoteesi. <3

  16. Hei! Haluaisitko kirjoittaa paluusta treenien pariin synnytyksen jälkeen?
    Katselin instagramista, että olet jo juoksun pariinkin ehtinyt ja itseä mietityttää paluu treeneihin, varsinkin juoksuun kun tehokkaasti minut on saatu peloteltua kohdun laskeumilla sun muilla, hehe 🙂
    Että mitä ja miten tässä pitäisi tehdä, kentien jotain syvien vatsalihasten aktivointia…? Jaa siis ihmeessä tietosi 🙂

  17. Syvennyn blogiisi silloin tällöin, ja tulen siitä aina hyvälle tuulelle. 🙂 Vaikutat todella aidolta ja lämpimältä ihmiseltä, ja kirjoituksiisi on helppo samaistua. Kaikkea hyvää teille tulevaan vuoteen 2017! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *