Rauhalliset aamut

Istutaan parhaillaan sohvalla teeveen ääressä. Katsotaan aamulastenohjelmia viltin alla, muumien iloiset äänet täyttävät kodin ja kupissa minulla on kuumaa kahvia.

Tunne rauhallisuudesta ja siitä, että tässä hetkessä ei ole mihinkään kiire. Ei tarvitse hötkyillä.

Olen monta kertaa ajatellut tämän äitiysloman ja hoitovapaan aikana, että hitaat aamut ovat parhaita. Ehkä nousevat jopa sinne tämän kotiajan korkeimmalle pallille. Kun saa herätä uuteen päivään ilman mitään kiirettä minnekään. Istua sylikkäin sohvalla yöpuvuissa aamuhämärissä ja tuumailla maailmaa muumien kanssa.

Olen ottanut ilon irti näistä aamuista. Vaikka puuhastelemme Pikkuässän kanssa päivittäin kaikenlaista, pidän huolen, että aamujamme ei täytä sovitut menot tai sinkoilut liian usein. Koska onhan tämä nyt ihan parasta fiilistellä uutta päivää näin. Jos joku kysyy joskus minulta myöhemmin, että mikä oli tässä ajassa parasta niin tulen vastaamaan: kiireettömät ja rauhalliset aamut. 😊

Toisaalta olen pohtinut myös sitä, miten ehkäpä ensi kevään aikana saan työ- ja päiväkotiaamuihin luotua tämän saman illuusion rauhallisuudesta. Koska ainakaan omat aamuni eivät tähän mennessä ole olleet niitä kaikista seesteisimpiä. Lähinnä päämääränä on ollut päästä ovesta ulos mahdollisimman nopeasti. Saattaapi olla, että jotain muutoksia on siis aamuihin tiedossa. 😉

Hilla