Ulkoliikunta parhaimmillaan

Olipa huikean hienoa huomata edellisen postauksen kommenteista, että siellä ruudun takana on niin paljon äitejä, hetki sitten synnyttäneitä tai pian äidiksi tulevia. Tsemppiä kaikille äideille ensinnäkin, olen todella mielissäni kun olette löytäneet blogini pariin. 🙂 Edelliseen tekstiini (vatsalihasten treenaamisesta synnytyksen jälkeen) tuli kivasti kommentteja, joista arvoin eilen voittajan.  Onni potkaisi sinua Tiitu, pääset mukaan Lupausstudion Äitikurssille, joka alkaa 9.1 verkkovalmennuksena. Ei muuta kuin treenaamisen iloa!

Muillekin äideille paljon tsemppiä vatsan palautumisen kanssa. Paljon on tosiaankin tehtävissä kotona, ilman painoja. Vaatii vain hieman aikaa, viitseliäisyyttä ja aloittamisen. Joka päivä riittää kun tekee edes pienen hetken muutamia liikkeitä, sekin on parempi kuin ei mitään. Pikkuhiljaa on sitten mukava huomata kun vatsa palautuu entisiin uomiin, jonka jälkeen on helpompi jatkaa täysipainoisempaa liikuntaa ja harjoittelua.

Ulkoilu

Me ollaan vietetty loppiaisviikonloppua venhempieni luona täällä Hollolassa ulkoillen, liikkuen ja näistä talvipäivistä nauttien. Toissapäivänä oli vielä päälle -20 astetta pakkasta, mutta eilen oli jo erinomainen ulkoilusää. Pakkanen laski ja yön aikana oli satanut uusi lumi. Eilen oli urheilujen osalta kahden lenkin päivä. En edes muista milloin viimeksi niin olisi ollutkaan, mutta vanhempien luona on vauvan hoitoapu käytettävä hyödyksi. 😉 Ja jotta en kuulosta superäidiltä kertoessani kahden treenin päivästä, niin tällaista ei useinkaan mun kohdalla tapahdu. Viime aikoina olen liikkunut keskimäärin 3-4 kertaa viikossa plus tietenkin vaunulenkit ulkoiluna. Eli isoista määristä tai juokuskilometreistä ei tosiaankaan puhuta, lähinnä nautiskelen tällä hetkellä urheilusta. Ja ehkäpä siksi juuri eilen menin illalla vielä hiihtämään, kun kerrankin oli sää, ladut ja vauvanhoito kunnossa. 🙂

Aamupäivällä isäni teki vauvan kanssa lenkin vaunuilla ja sillä aikaa me teimme metsässä polkulenkin äitini kanssa. Illalla vielä houkutti päästä hiihtoladuille kun säät kerran suosivat, joten käytiinkin tekemässä pieni saunalenkki Lahden mm-laduilla. Vanhempien luona on helppo urheilla, kun lapsen hoitamiseen saa niin hyvin jeesiä. Iltalenkin aikanakin vauva nukkui vaunuissa ja työntäjä tietenkin aina löytyy. <3

ulkoilu

Tänään olemme nukkuneet vähän myöhempään, söimme rauhassa aamupalan ja osa porukasta lähtikin jo aamupäivän lenkille hiihtämään. Me jäimme tällä kertaa vauvan kanssa kotiin, mutta hetki sitten kävin nukuttamassa hänet vaunuihin raikkaaseen ulkoilmaan. Täällä vanhempieni luona on niin kiva kun lapsen voi jättää ulos vaunuihin nukkumaan – Helsingissä kun se ei ole mahdollista. Tuntuu nimittäin, että meidän pikkuinen nukkuu parhaiten päiväuniaan juuri ulkona vaunuissa. Mutta niin varmaan nukkuisin itsekin, mikäs sen parempi paikka olisikaan nukkua kuin vaunukoppa ja lämpimät villavaatteet sekä untuvapussi.

Sellaisia kuulumisia täältä! Kohta alkaakin Tour de Skiin finaali, sen ajattelin katsoa telkkarista samalla venytellen jumisia lihaksiani. (viime aikoina venyttely on jäänyt todella vähälle, sen osalta lupaan skarpata!) Lounaan jälkeen menen vielä hiihtolenkille, ja illalla lähdemme takaisin kotiin Helsinkiin. Ihanaa sunnuntaita sinne jokaiselle, nautitaan tästä kauniista talvipäivästä! <3

ulkoilu

Onko siellä muita, joiden viikonloppu on mennyt ulkoillessa kun vihdoin saimme näin hyvät ilmat? 🙂

-Hilla

 

 

 

Pitoa lenkille – Sarva Stalla talvinastari

Kaupallinen yhteistyö: kengät saatu Sarvalta.

sarva-stalla-nastakenka4

Olen lokakuun lopusta saakka tehnyt vaunulenkkejä vauvan kanssa. Juoksulenkkejä en ole vielä aloittanut synnytyksen jälkeen, mutta käveltyä on tullut paljon. Kävelykin on todella hyvää kuntoilua, ennen en ole sitä kunnolla tajunnutkaan.

Kävelylenkeille kengiksi ovat valikoituneet milloin mitkäkin: lenkkarit, tavalliset kävelykengät ja kovilla pakkasilla jopa uggit. Jep, ja kuten arvata saattaa, meno on ollut näillä alkutalven liukkailla aika huteraa. Ja eteneminen myös lipsumisen takia vähän tehotonta. Muutaman kerran jopa harkitsin suunnistuskenkien pukemista lenkille, mutta niissä on asfaltilla niin huono vaimennus, että jätin vain harkinta-asteelle. Lenkkareilla olen tähän saakka siis pääasiassa kävellyt.

sarva-stalla-nastakenka2

Arvaatte siis varmaan mitä vastasin kun Sarvalta tarjottiin minulle nastapohjaista kävelykenkää Sarva Stallaa testiin. Tottahan toki halusin päästä testaamaan, sillä nyt nastalliselle kävelykengälle on minulla käyttöä vaunulenkeillä. Ja varmasti monelle muullekin tällaiselle kengällä on käyttöä näillä liukkailla keleillä, jotka saattavat jatkua Etelä-Suomessa jopa läpi talven. Joskus on ollut niitäkin talvia, kun kunnon lumipeitettä ei tule ja tiet ovat vaihtelevasti jään, loskan, lumen ja veden peittämiä.

Sain kengät jo viime viikolla, mutta häiden ja juhlahumun takia en ole vielä ehtinyt tehdä niiden kanssa kuin yhden lenkin.  Vielä en siis voi antaa tämän syvällisempää analyysia kengästä, mutta ensivaikutelma oli hyvä, tukeva ja mukava. Ja nastat todella tarrasivat kovan jään pintaan.

Kärryt ja nainen pääsivät tehokkaammin eteenpäin, eikä tarvinnut sutia kuten ennen.

Ensimmäisen juoksulenkin aion tehdä heti jälkitarkastuksen jälkeen, kun saan lääkäriltä luvan. Sitten tulee tarpeeseen myös juoksuun tarkoitetut nastalenkkarit, joita myös Sarva valmistaa. Monet suunnistajat niitä käyttävätkin, sen takia merkki on minulle myös entuudestaan tuttu.

sarva-stalla-nastakenka3

Tämä kuvissa oleva ja testiini saama Sarva Stalla on juoksukengän pohjaan tehty kevyt, lyhyellä varrella varustettu nastakenkä. Minulle se tuntui jalkaan sellaiselta, että juoksuunkin voisi lähteä. Näen kengässä suuren potentiaalin äitien ja isien kärrylenkkikenkänä, nuoremman väen sporttisena kävelykenkänä ja koiranulkoiluttajien jalkineena. Monilla vanhuksilla näen lenkeillä irtonastoja kenkien pohjissa, mutta voi kuinka helpompaa olisi pukea suoraan nastakengät jalkaan. Ei tarvitsisi miettiä pysyvätkö kumikalossit kiinni kengän pohjassa – olisi myös turvallisempaa.

Sarva Stalla on kevyt ja muodikas talvinastari. Täysin vedenpitävä. Pohjissa tähtinastat ja kannassa sekä päkiässä vaimennus. Stalla on suunniteltu ulkoilijoille, jotka eivät vielä ole löytäneet tarpeeksi hyvännäköisiä nastakenkiä. Minun jalassa kenkä näyttää tältä:

Minä jatkan kävelylenkkejä näiden popojen kanssa ja raportoin sitten muutaman viikon päästä lisää fiiliksiä. Ja samalla myös toivotan hyviä lenkkejä kaikille talvijuoksijoille ja -kävelijöille. Treenaaminen talvella ulkona on mukavaa, kunhan varusteet ovat kunnossa. Juoksijoille aika ehdottomia ovat heijastinliivi, riittävän lämpimät vaatteet ja nastakengät. Polkujuoksijoille lisäksi tehokas otsalamppu, jolla näkee myös pimeässä metsässä. Sellaiset varusteet itseltänikin löytyy, toivottavasti pääsen niitä pian taas käyttämään. 🙂

Kengän tekniset tiedot

  • naiset talvikävely ja ulkoilu
  • normaali lesti
  • väri: musta
  • päällinen: polyamidi/nylon
  • vuori: mesh
  • 20 tähtinastaa
  • kanta- ja päkiävaimennus
  • vedenpitävä, Sarva Dry -kalvo
  • EU 36-42
  • Paino 350 g (UK 38)

Hyviä lenkkejä toivotellen!

Hilla

Seuraa blogia Instagrammissa

Seuraa blogia Facebookissa

Seuraa blogia Bloglovinissa

Raskaudesta palautuminen ja treenien pariin palaaminen

Raskaudesta palautuminen ja kehon muutokset ovat monen äidin mielessä jo raskausaikana. Niin minullakin. Mietin kuinka paljon vartaloni tulee muuttumaan raskauden myötä, miten se siitä palautuu synnytyksen jälkeen ja milloin voin ja saan alkaa taas treenata. Pystynkö treenaamaan ylipäätään niin kuin ennen ja millainen matka on kuljettavana ennen kuin juoksen 20 kilometrin lenkkejä kuten ennen raskautta. Monia kysymyksiä joihin ei ole vastausta ennen kuin vauva on syntynyt. Eikä heti sen jälkeenkään.

Näin alkuun voin kertoa, että täällä edetään kaikessa rauhassa. Kevyen liikunnan pariin olen halunnut jo päästä, mutta minulla ei ole mikään kiire treenata kovaa tai ylipäätään kiiruhtaa juoksulenkeille liian aikaisin. Juttelin asiasta erään gynekologin kanssa, joka kertoi että liian aikainen juoksu voi pahimmillaan aiheuttaa kohdun laskeumaa, jota onkin jälkikäteen vaikeampi hoitaa.

Meillä myös nukutaan tällä hetkellä niin katkonaisia unia ja väsymys on erilaista kuin ennen, siitäkin syystä lisäenergiaa treenaamiseen ei ole ihan samalla tavalla kuin ennen. Tässä kohtaa on vain oltava riittävän lempeä itselleen. Kyllä niiden treenien aikakin vielä sitten tulee myöhemmin, nyt synnytyksestä on vasta viisi viikkoa.

raskaudesta palautuminen

Yleisesti puhutaan myös lapsivuodeajasta, joka on terminä vähän vanhanaikainen, mutta tarkoittaa siis aikaa synnytyksen jälkeen kun äidin ja syntyneen vauvan pitäisi lepäillä rauhassa, viettää aikaa kotosalla ja keskittyä ihan vain siihen uuden elämän alkuun. Nykyaikana tällainen lapsivuodeaika ajatus on aikalailla unohdettu ja meillä tuntuu olevan kiire tosi nopeasti palata ns. normaaliin elämään. Sorrun siihen itsekin.

Palautuminen raskaudesta on kovin yksilöllistä. Se missä toinen on muutaman päivän päästä liikkeellä voi se toiselle olla kaukainen haave. Itselläni synnytys sujui nopeasti, mutta siitä palautuminen on vienyt enemmän aikaa. Ensimmäiset kaksi viikkoa menivät lähinnä kotosalla makoillessa, kolmannella viikolla pääsin vähän liikuskelemaan ja tein ensimmäisiä kunnon vaunulenkkejä. Nyt kun synnytyksestä on jo reilu viisi viikkoa, alkaa olo olla fyysisesti korjaantunut ja viikonloppuna tein ekan kunnollisen treenin, sauvakävellen rinteitä ylös ja alas.

Vatsan alue on edelleenkin löysä ja tuntuu erilaiselta kuin ennen. Jonkin verran olen tehnyt syvien vatsalihasten aktviointia sekä lantionpohjan lihasten treenaamista. Odottelen kuitenkin vielä jälkitarkastusta, joka on parin viikon kuluttua. Sen jälkeen voi sitten enemmän alkaa suunnitella urheilujuttuja, kun on lääkäriltä saanut luvan palata treenien pariin.

raskaudesta palautuminen

Raskausaikana kiloja kertyi itselle aika maltillisesti, varsinkin alussa, mutta ihan viimeisillä viikoilla kertyi nesteitä, jotka nostivat painoa loppumetreillä. Ihan viimeisellä viikolla puntari taisi näyttää + 16 kg, joista vajaa kymmenen kiloa jäivät sairaalaan, muutama kilo on lähtenyt viimeisten viikkojen aikana kotona ja ehkä 3-4 kiloa on edelleen tallella ja saa ollakin. Onpahan mistä imettää 🙂 Viime viikolla sairastettu vatsatauti muistutti siitä, että imettäminen vie kyllä tosi paljon energiaa. Pariin päivään mikään ei meinannut pysyä sisällä, ja se vei kyllä voimat  aikalailla. Onneksi oli vararavintoa jemmassa, joten maitobaari toimi hyvin ja vauva sai ravintonsa.

Tulevan joulukuun aion vielä kaikessa rauhassa nautiskella hyvällä omallatunnolla juuri ne jouluruuat, konvehdit ja Fazerin siniset, jotka suuhuni tiensä löytävät. Treenien osalta jatkan vaunulenkkejä, ulkoilua, hyötyliikuntaa, kotijumppia ja varmaan otan myös ensimmäiset juoksuaskeleet. Tammikuussa toivottavasti hiihdän, jos vain on lunta. Ja lisäilen juoksulenkkejä ohjelmaani. Tavoitteena voisi olla, että helmikuussa kutsuisin ulkoiluani jo treenaamiseksi ja voisin täyttää vaikkapa jonkinlaista treenipäiväkirjaa.

raskaudesta-palautuminen2

Kevään tavoitteena on sitten nauttia juoksusta ja osallistua puolimaratonille. Vielä en ole päättänyt jatkanko jäsenyyttäni SATSilla, vai riittäisikö minulle vain kotijumpat tai salikortti Fitness 24/7. En kuitenkaan vauva-arjen keskellä ehdi käymään salilla kuten ennen, joten turha maksaa kalliista salijäsenyydestä siinä tapauksessa. Tykkään juosta paljon, salille ehtisin ehkä vain yksi tai kaksi kertaa viikossa. Myös suunnistus palaa keväällä sitten yhdeksi treenimuodoksi. Ihanaa. 🙂

Sellaisia ajatuksia täällä synnytyksestä palautumisen ja treenien pariin palaamisen suhteen. 🙂

-Hilla

Seuraa blogia Instagrammissa

Seuraa blogia Facebookissa

Seuraa blogia Bloglovinissa