Suunnistuksen aloittaminen

Suunnistuksen harrastajia on Suomessa kymmeniä tuhansia ja kuntosuunnistajien määrät kasvavat vuosittain kohisten. Siinä missä juoksu ja polkujuoksu ovat olleet suosittuja lajeja viime vuodet, on myös suunnistus kasvattanut suosiotaan. Venlojen ja Jukolan viestit ovat tulleet tunnetuiksi brändeiksi Suomessa ja maailmalla. Samalla kuntosuunnistusjoukkueita osallistuu vuosittain Jukolan viestiin enenevissä määrin. Aikuisena ei ole myöhäistä perehtyä tähän hienoon urheilulajiin, suunnistukseen. Myös lapsille sekä nuorille suunnistus on mahtava harrastus. Sen voin sanoa ihan omasta kokemuksestanikin.

Oletko kiinnostunut luonnossa liikkumisesta, haasteista, kestävyyurheilusta tai kenties rauhallisesta kuntoilusta metsässä? Haluaisitko siirtyä asfalttiteiltä maastoon tai tutuilta polkujuoksu-urilta kartan kanssa metsän puolelle? Siinä tapauksessa suunnistus on juttusi!

Suunnistuksen aloittaminen

Suunnistus on laji, jossa sekä kunto että taito ja tekniikka ratkaisevat. Suunnistuksen voi silti aloittaa, vaikka viimeisimmät muistot suunnistuksesta ulottuisivat koulun liikuntatunneille tai armeijaan. Monilla nuo muistot ovat aika usein myös jotenkin negatiivisia, harmillisesti. Onneksi tiedän niin monen, joka on innostunut suunnistuksesta aikuisiällä ja todennut lajin olevan jotain aivan muuta kuin armeija tai kouluvuosilta muisti.

Suunnistuksessa kova fyysinen kunto ei ole aloittelijalle tärkein asia: eteneminen metsässä rastilta toiselle tarjoaa upeita elämyksiä myös hitaammin liikkuville. Toisaalta kovakuntoiselle polkujuoksijalle suunnistus tuo uudenlaista haastetta kun lenkillä saa jalkojen lisäksi käyttää myös päätä, samalla pääsee näkemään maastoa eri tavalla. Suunnistamaan voi todellakin oppia aikuisiällä.

Suunnistuksen voi aloittaa helpoiten kuntorasteilta, suunnistuskouluista, kiintorasteja kiertäen tai ottamalla suoraan yhteyttä seuroihin, joilla usein on omaa valmennusta nuoremmille ja vanhemmille.

Kuntorasteja järjestetään joka puolella Suomea. Toisinaan niitä sanotaan myös iltarasteiksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla löytyy kevät- kesä- ja syksyaikaan lähes joka päivä jonkun seuran järjestämät kuntorastit. Kuntorasteilla karttamaksu on yleensä muutaman euron ja valinnanvaraa löytyy ratojen suhteen. Tarjolla on useimmiten aloittelijoille ja lapsille tarkoitettu helppo rata sekä erilaisia ratoja pituuksien mukaan, esimerkiksi 3 km, 5 km ja 7 km. Joskus ratoja voi valita pituuden lisäksi myös haasteellisuuden mukaan: ”helppo 5 km” ja ”vaikea 5 km” rata. Netistä löytyy kuntorastikalentereita ja seurojen nettisivuilta myös tiedot ja ajo-ohjeet kuntorasteille. Suunnistusliiton sivuilta löytyvää kuntorastikalenteria kannattaa käyttää sopivien iltarastien löytämiseen. Uudenmaan alueella Suunnistava Uusimaa -sivusto tarjoaa hyvää infoa suunnistukseen ja kuntorasteihin liittyen.

Suunnistuskoulut ovat oiva tapa päästä mukaan toimintaan ja saada neuvoa metsässä liikkumiseen ja kartanlukuun. Monet seurat järjestävät suunnistuskouluja lapsille ja aikuisille kevään aikana, jolloin pääset myöhemmin kesällä ja syksyllä nauttimaan karttuneesta suunnistustaidosta kunnolla metsän siimeksessä. Suunnistuskouluista löydät parhaiten infoa suoraan suunnistusseurojen nettisivuilta, esimerkiksi Helsingin suunnistajat, Tampereen Pyrintö tai Lahden suunnistajat. Monet suositut aikuisten ja lasten suunnistuskoulut pyörähtävät käyntiin huhtikuussa, joten nyt vain ilmoittautumaan rohkeasti mukaan.

Kiintorastit ovat metsässä kiinteitä rastipisteitä, joita voi kiertää itselle sopivana ajankohtana milloin vain, kunhan sinulla on kartta alueesta. Suurin osa seuroista ylläpitää kiintorasteja. Kiintorastikarttoja on usein myynnissä esimerkiksi paikkakunnan liikuntatoimessa, kunnan palvelupisteessä, urheiluopistoilla tai paikallisen urheiluseuran kautta voit tiedustella paikkakunnan kiintorastitilannetta. Lisätietoa kiintorasteista tämän linkin takaa.

MOBO on suunnistusta mobiilikartalla, jonka saat ladattua älypuhelimeesi. Rastit ovat kiintorastien tapaan pysyvästi maastossa ja kierrettävissä milloin vain. Lataa ilmainen MOBO-sovellus puhelimeesi ja lähde suunnistamaan – todella nykyaikainen ja helppo tapa päästä lajin pariin. Valitse kartan nimi ja odota kunnes kartta on latautunut puhelimeesi. Käytä sovelluksen kompassia ja karttaa löytääksesi rastit. Voit kiertää rastit haluamassasi järjestyksessä ja käydä niin monella rastilla kuin haluat. MOBO-ratoja on Suomessa jo yli 110.

Suunnistusseuraan voi liittyä kuka vaan ilman sen suurempaa aiempaa kokemusta lajin parista. Liittymällä suunnistusseuraan pääset mukaan seuran harjoitustoimintaan, valmennukseen, avoimiin treeneihin, kilpailutoimintaan tai kilpailujen järjestämiseen. Seurojen sivuilta löydät lisätietoja ja aina voi ottaa yhteyttä seurojen suunnistusjaostoon, he neuvovat mielellään uusia harrastajia lajin pariin.

Suunnistuskilpailut Seuran jäsenenä voit osallistua kansallisiin suunnistuskilpailuihin, joita on eri puolilla Suomea vuosittain satoja. Monissa kilpailuissa on tarjolla myös kuntosarjat, joihin ei edellytetä lisenssiä. Venlojen ja Jukolan viestiin voi ilmoittautua ilman lisenssiä.

Jukolan viesti
Fin5-suunnistusviikko
Kainuun Rastiviikko

Suunnistaja-lehti on erinomaista luettavaa aloittelevallekin suunnistajalle. Suunnistaja-lehti motivoi treenaamaan, sisältää paljon hyödyllistä tietoa suunnistustekniikasta sekä tietenkin kertoo kaiken oleellisen suunnistuksesta niin kunto- kuin huippu-urheilutasolla. Lehti ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa. Paperilehden lisäksi lehti on luettavissa sovelluksen kautta mobiililaitteessa. Näytenumeron voit pyytää luettavaksi: suunnistaja-lehti(a)suunnistusliitto.fi

Itse treenaan parhaillaan bloggaajien Jukola-joukkueen kanssa kohti kesän 2017 Joensuu-Jukolaa. Yhteistreenejä meillä on ollut tähän mennessä kolme kertaa. Eilen olimme yösuunnistamassa Kisakallion urheiluopiston metsissä. Tulen tämän kevään aikana ainakin parin viikoin välein bloggaamaan jotain suunnistukseen liittyvää: varusteista, suunnistustekniikasta, kartan lukemisesta ja suuntaamisesta, suunnistussanastosta, karttamerkeistä sekä tietenkin lähempänä Jukolaa myös jotain Jukolan viestistä ja naisten Venlojen viestistä.

Tervetuloa mahtavan ja mielenkiintoisen lajin pariin!

Onko sinulla jotain mielessä, mitä haluaisit tietää suunnistuksesta? Vastailen kysymyksiinne 20 vuoden suunnistuskokemuksella, nuoruusvuosien kilpasuunnistuskokemuksella sekä nykyisin kuntosuunnistajana. 🙂 Ja jos en tiedä, niin voin vaikka kysyä oman seurani Paimion Rastin huippusuunnistajilta.

-Hilla

Yösuunnistuskuvat Jesse Väänänen, päiväkuvat Elina Hovinen.

#evokegoesjukola #salomonrunning #suuntosuomi #petzl #suunnistus

Testijuoksun tulos mustaa valkoisella

Kävin tiistaina juoksemassa Pirkkolan testijuoksun. Se järjestetään joka kuun toinen tiistai kello 18:15 ja on avoin kaikille. Sinäkin voisit siis tulla sinne ensi kuussa testaamaan oman kuntosi, jos sellainen kiinnostaaa. Matkoina on valittavana 3, 6 ja 9 kilometriä, yksi kierros on kolme kilometriä, joten päätät vain minkä pituista matkaa haluat juosta. Ja tämä siis ihan ilmaista, saat numeron rintaasi, jossa tagi ottaa aikaasi. Niin helppoa ja kiva juosta yhtä aikaa muiden kanssa. Varsinkin kun kyseessä on epämukavuusalueella oleminen.

Ei minulla mikään kiire ole päästä kovaan juoksukuntoon. Ajattelin kuitenkin, että onhan se kiva tietää mikä on oma lähtötaso. Missä mennään nyt kun olen kolme kuukautta lenkkeillyt synnytyksen jälkeen silloin kun ehtii.

Valitsin matkaksi 3 kilometriä. Tiesin siinäkin olevan tekemistä näin ensi alkuun. Ja niin olikin.

Päätin etten lähde liian kovaa. Kolmonen on pitkä matka, jos piiputtaa itsensä jo alkumetreillä. Annoin siinä ison joukon mennä, kunnes huomasin juoksevani junnujen perässä. Heidänkin perässä pysyäkseen oli tehtävä hommia.

Ylämäet tuntuivat pahimmilta ja isoin työ oli keuhkoilla, joita ei ole noin kovin rasitettu sitten… ööö yli vuoteen. 😀 Ei siis kumma jos tuntui vähän pahalta.

Puolen välin jälkeen Daniel juoksi loppumatkan vaunujen kanssa rinnallani tsempaten. Se oli hänelle vaunujenkin kanssa ihan lenkkeilyvauhtia. Hehee. Viimeinen nousu maaliin olikin yllättävän helppo, vaikka hengitys vinkui ja saatoin päällisin puolin näyttää kärsivältä 😂. Sain otettua jopa pienen loppukirin, joka on aina ollut sprintteriluonteelleni helppoa.

Maaliviivan jälkeen mietin heti, että onneksi valitsin vain kolmosen. Aamulla olin vielä puhunut juoksevani kutosen, mutta onneksi Daniel sanoi että tässä kohtaa se kolmonenkin riittää kertomaan kuntosi. Hyvä että sanoi. Minulla on tapana välillä haukata hieman liian iso pala kakkua kerralla ja sitten yskin, kun nieleminen onkin vaikeaa.

Ja mikä aikani oli? 13’50 aikaan kello pysähtyi. Kilometrivauhtini oli noin 4’37. Yllätin itseni. Kuvittelin etten pääse edes alle vitosen vauhtia. Eli vaikka pahalta tuntuikin, niin tästä on oikein hyvä jatkaa lenkkeilyä ja treenejä kohti kevään ja kesän tapahtumia ja tavoitteita.

Suosittelen välillä ylittämään mukavuusalueen, vaikka olisitkin ihan kuntoilija omaksi iloksi. Ne ovat niitä kehittäviä treenejä ja joskus on hyvä tietää oma kunto mustaa valkoisella.

Vauhdikkaita lenkkejä kaikille! Kevät on aina ollut itselleni parasta aikaa juosta.

-Hilla

Talvijuoksun oikea varustus

Talvet lämpenee lämpenemistään täällä meillä Suomessa, ainakin siltä on tuntunut viimeiset vuodet. Ajatus vähän hirvittää, onko muutaman vuoden päästä oikeaa talvea enää ollenkaan. Paukkupakkasia, korkeita hankia ja kirkasta tähtitaivasta – sellaista oikeaa winter wonderlandia. Ehkä vain omissa päiväunissa.

talvijuoksu

Toisaalta tällainen ilmojen lämpeneminen helpottaa talvijuoksua ja pukeutumista. -25 asteen pakkasessa joutuu jo oikeasti punnita juoksemaan lähtemistä, mutta tänä talvena siihen ei ole ollut syytä. Vain kerran tänä talvena on tainnut olla pakkasta alle kaksikymmentä astetta. Muuten kelit ovat olleet kohdillaan lämpötilan osalta ainakin! Oikeastaan odotan, että vielä tulisi kunnon lumipeite. Vaikka kevät saa minun puolestani jo tulla, niin silti helmikuun lasken talvikuukaudeksi.

Juokseminen talvella ei mielestäni eroa sen kummemmin muistakaan vuodenajoista, kun ottaa muutaman asian varusteissa ja pukeutumisessa huomioon. Turhaan ei siis kannata lopettaa juoksua talvella, peläten teiden liukkautta, pimeyttä tai kylmyyttä. Nuo kaikki asiat on kyllä ihan hoideltavissa ja lenkkeilystä mahdollista nauttia talviaikaan.

talvijuoksu

Juokseminen talvella on mielestäni joskus aika ihanaakin. Erityisesti nautin polkulenkeistä lumisessa metsässä, muutaman asteen pakkasessa ja raikkaassa ilmassa. Talvijuoksun jälkeen posketkin punoittaa mukavasti, minulla ne tosin punoittaa treenissä kuin treenissä.

Miten minä pukeudun talvella juoksulenkille? Tässä muutama asia, jotka kannattaa ottaa huomioon varustuksessa.

Talvijuoksun oikea varustus

1. Kaikki lähtee aluskerrastosta. Merinovillaiset ovat omia lemppareita tai sitten kevyet tekniset kerrastot. Ja tietenkin Shock Absorberin juoksuliivit, joilla rintavarustus pysyy paikallaan. Juoksutrikoiden alle todellakin kannattaa laittaa yksi kerros talvella enemmän, jotta reidet ja erityisesti takalisto pysyy lämpimänä.

2. Trikoiksi valitsen talviaikaan paksumpia materiaaleja tai ihan talvijuoksuun suunniteltuja trikoita. Mulla on yhdet parit windstopper-trikoita, joissa on etupuolella tuulen pitävää materiaalia, takaa joustavaa. Olen todennut ne erityisen hyviksi talvella, mutta toki ihan tavallisetkin trikoot kelpaa.

3. Välikerrokseen lämmikettä vain, jos on yli kymmenen astetta pakkasta. Muuten lisään ehkä vain t-paidan tai menen pelkällä kerrastolla. Isoin virhe talvella on se, että puet aivan liikaa päällesi ja sitten tuskailet kauheassa kuumuudessa. Silloin juoksu ei todellakaan ole kivaa.

talvijuoksu

4. Tuulen pitävä kuori tulee tarpeeseen, jos vähääkään olet vilukissa. Joskus näkee juoksijoita kollege-paidassa tai fleecessä talvisin, mutta suosittelisin kyllä juoksuun tarkoitettua takkia tai jotain tuulelta suojaavaa. Kylmemmällä säällä tykkään kevyestä toppaliivistä. Se lämmittää mukavasti keskikroppaa, mutta kädet pysyvät silti kevyinä.

5. Nilkat kannattaa suojata säärystimillä. Usein nilkan ja akillesjänteen alue jää suojaamatta, koska lenkkareiden ja housujen lahkeen väliin jää suojaamaton aukko. Itselläni ainakin nilkat on se paikka, minne helpoiten tulee kylmä. Juoksen tavallisilla ohuilla sukilla, joten villaiset säärystimet tuo hyvää lämmikettä nilkan alueelle.

sarva xero

talvijuoksu

6. Kengiksi valitsen useimmiten nastalliset juoksukengät jos vähääkään on liukasta tai lumista. Nastat antaa askeleeseen rentoutta ja voit juosta niiden kanssa huolettomammin, kun ei koko ajan tarvitse miettiä liukastumista. Olen ollut tosi tyytyväinen tämän talven kenkiini Salvalta *. Naisten VJ Sarva Xero 3 on kevyt ja juostava lenkkari talveen ja polulle.  Päällisen ja vuoren välissä oleva vedenestokäsittely tekee Xero 3:sta tuulenpitävän ja vettähylkivän. Pohjassa on 20 kovametallinastaa kenkää kohden, joten pitoa riittää. Askeleeseen pehmeyttä antaa kanta- ja päkiävaimennus.

7. Pää, kaula ja korvat suojaan. Sekä tietenkin käsineiksi riittävän lämpimät hansikkaat. Sormikkaat on kovalla pakkasella ainakin omasta mielestäni kylmät, siksi käytänkin rukkasia, jotta sormilla on tilaa lämmittää toisiaan. 🙂

8. Älä unohda heijastimia! Talvella on pimeää, muut eivät näe sinua ilman heijastimia. Heijastimet ovatkin talvijuoksun yksi tärkeimmistä varusteista. Minä sujautun useimmiten päälleni heijastinliivin tai heijastin henkselit, toisinaan käsivarressani on vilkkuva heijastin. Olen huomannut, että saan paremmin suojatiellä tilaa, kun autoilijat huomaavat minut.

talvijuoksu

Talvijuoksun varustus ei siis vaadi ihmeitä. Varusteisiin ei tarvitse laittaa omaisuuttaan tai muutenkaan homma ei vaadi kikkailuja. Kun ääripäät pysyvät lämpimänä, askel pitää ja olo on sopivan lämmin, niin silloin lenkkeily on mukavaa talvellakin.

Onko sulla jotain hyvää vinkkiä talvijuoksuun tai varusteisiin? Ja muistathan käyttää heijastinta! 🙂

-Hilla

* Sarva Xerot saatu blogiyhteistyön kautta.