Luonto antaa voimaa

Eilen Iso-Syötteen kansallispuistossa puolentoista tunnin hiihtolenkin aikana ehdin saada flow-fiiliksen. Urheilun kultahetken, joka on siinä mielessä harvinaista herkkua, etten ole siitä viime aikoina niin usein päässyt nauttimaan.

Olemme täällä pohjoisen lumilla offseason-aikaan. Eli tyhjää on. Etelän naiset ja miehet ovat hiihtolomien jälkeen töiden parissa jälleen, hiihtoladuilla ja laskettelurinteissä on hiljaista. Melkeinpä tyhjää.

Hiihtelin eilen paikoitellen laduilla, joilla sain olla latukoneen jälkeen ensimmäisenä. Luisto ei ollut häävi plussa-asteiden vuoksi, mutta voiko sitä olla parempaa näkyä kuin kaarteleva, hiihtämätön latu tunturissa.

Tuollaisilla lenkeillä ajantaju jotenkin katoaa. Sitä vain nauttii siitä hetkestä. Katselee naavaisia kuusen oksia, kiemurtelevaa latua, horisonttia kaukaisuudessa, kuuntelee suksien suihketta ja nauttii fyysisestä väsymyksestä, joka hiipii hiljaa lenkin edetessä kintereisiin.

Olen kiitollinen tästä kauniista luonnosta, joka meillä Suomessa on. Vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Luonto on minulle ehdottomasti yksi parhaista paikoista ladata akkuja, kerätä uusia ideoita, inspiroitua, seikkailla, tehdä retkiä ja olla vaan. Uskon sen olevan sitä monelle muullekin, vaikka kaupungistumisen myötä olmmekin nykyään aika kaukana aidosta luonnosta.

Luonto on parhaimmillaan muun muassa sitä, kun pysähtyy juomatauolle tunturiin ja kuuntelee hiljaisuutta. Sellaista hiljaisuutta, että on täysin hiljaista. Tai kanssasi on vain tuuli, joka hiljaa ujeltaa viereiseen kelohonkaan. Olet hiihdellyt tunnin keskellä luontoa, etkä ole nähnyt yhtään vastaantulijaa. Vitivalkoinen näkymä, joka avautuu eteesi pienellä suolammella. Puolen tunnin hivuttava ylämäki, jonka jälkeen palkintona avautuu näkymä silmän kantamattomiin. Sellaista sain kokea hiihtolenkilläni.

-Hilla

 

Hyvä energiataso

Voimme omilla elintavoillamme, ajatuksilla, rutiineilla ja valinnoillamme vaikuttaa energiatasoomme. Voimme tehdä itsellemme hallaa ja laskea vireyttämme esimerkiksi nukkumalla huonosti, liikkumalla liikaa tai liian vähän, syömällä huonosti tai tekemällä liikaa töitä. Voimme nostaa energiatasoamme lisäämällä päiviin hyviä valintoja, ulkoilua, laadukasta unta, terveellistä ravintoa, ystävien näkemistä ja positiivista asennetta.

Näin vauvavuoden aikana olen kiinnittänyt enemmän huomiota omaan energiatasooni ja mikä siihen vaikuttaa. Olen huomannut, että unella on todella suuri merkitys vireystilaan, mutta siihen vaikuttavat muutkin asiat. Esimerkiksi tämän päivän ulkoiluretki Mässkärin majakkasaareen antoi minulle paljon uutta energiaa, voimaa ensi viikkoon, vapautti hyvänolon hormoneja kehooni ja piristi mieltäni. Kymmenen kilometrin kovatahtinen juoksulenkki ei välttämättä olisi antanut samaa olotilaa, vaikka hyvää sekin olisi varmasti tehnyt. Eilen oli juoksupäivä, tänään pelkkä kolmen tunnin ulkoilu riitti oikein hyvin.

Olen siis oppinut kuuntelemaan omaa kehoani. Mitä se milloinkin tarvitsee. Olenko väsynyt? Mikä minua piristää? Tai milloin liian painavien silmäluomien kanssa on parempi jäädä viltin alle sohvalle nukkumaan treenin sijaan. Kun osaa kuunnella omaa olotilaa, osaa myös paremmin tehdä oikeita valintoja, jotka johtavat hyvään energiatasoon.

Liikunnan lisäksi ruokavaliolla on paljon tekemistä energiatasojemme kanssa. Makeat herkut ovat maistuneet minulle viime kuukausina, mutta samalla olen yrittänyt pikku hiljaa vaihtaa niitä terveellisempiin herkkuihin. Smoothieisiin, pähkinöihin, hedelmiin tai pieniin välipaloihin. Väsynyt äiti tai toimistotyöläinen herkästi tarttuu kahvipullaan, mutta pitkällä aikavälillä ravintorikas smoothie nostaisi energiatasoja paremmin kuin hetken pullapiikki.

Olen ruokailussa kaikkiruokainen, syön karkkia, herkkuja ja muutakin epäterveellisempää silloin tällöin, mutta tiedostan hyvin millä ruuilla on suotuisin vaikutus energiatasoihini. Siksi mieluummin yritän valita laadukkaampia vaihtoehtoja ja jättää herkuttelun vaikkapa viikonlopulle. Kultainen keskitie toimii itselläni parhaiten.

Hyvän energiatason perusta on myös sosiaalinen elämä. Viime aikoihin peilaten, oli ihanaa viettää ensimmäiset viikot ja kuukaudet vauvan kanssa kotona, mutta nyt saan paljon energiaa ja piristystä päiviini näkemällä ystäviä, mammakavereita, sukulaisia ja sisaruksia. Vireystilaa voi siis nostattaa naurulla ja yhdessä jaetuilla ajatuksilla.

Hyvä olo, hyvä energiataso ja hyvinvointi ei siis todellakaan ole minun mielestä tehty porkknoista, kovista treeneistä ja suorittamisesta, pelkästään. Hyvän olon perusta kulminoituu oman kehon kuunteluun ja tekemällä omat valinnat omien – sen hetken -voimavarojen mukaan. Elämässä tulee vastaan kiireisempiä, rennompia, kuormittavempia ja helpompia aikoja. Kuulostele niiden aikana oloasi ja tee valintoja sen mukaan. Mitä tarvitset tänään, että olosi on huomenna energisempi? Tarvitsetko villasukat ja suklaata tai hikitreenin ja vihersalaatin vai jotain siltä väliltä?

Tänään me keräsimme jäällä auringonsäteitä, latasimme akkuja ja juttelimme niitä näitä porukalla. Teki muuten hyvää. Nyt sauna lämpiää, sinne seuraavaksi.

Mikä nostaa sinun energiatasoja parhaiten?

-Hilla

 

Hiihtokauden huipennus

Se on taas perjantai. Tämä viikko oli meidän perheelle aika perusviikko, mutta ensi viikko onkin sitten erilainen. Daniel viettää vauvan syntymän jälkeen toista isyyslomaviikkoaan, joten meillä on mahdollisuus suunnata kotinurkkia kauemmaksi. Lähdemme koko perheen voimin alkuviikosta Iso-Syötteelle hiihtämään ja loppuviikosta ajamme Kainuun Vuokattiin, missä minä hiihdän Vuokatti Hiihdossa 30 kilometriä vapaalla. Kirjoittelinkin asiasta jo aiemmin täällä.

Meillä etelässä lumitilanne on jo huononlainen, siksi onkin ihana päästä keräämään kevättalven viimeiset hiihtokilometrit pohjoisen suuntaan. Lahden MM-kisojen aikaan olimme vanhempieni luona Lahdessa, joten siellä tuli hiihdettyä, mutta Helsingissä en ole tehnyt ainuttakaan lenkkiä suksien kanssa. Ensi viikolla Iso-Syötteellä teen pitkiä rauhallisia nautiskelulenkkejä, perjantaina sitten yksi välipäivä ja lauantaina 30 kilometriä vapaalla Vuokatissa. Ajatuksena on mennä enemmänkin nauttimaan tapahtumasta, kuin hiihtää pipo tiukalla reittiä läpi.

Majoitumme Vuokatissa Urheiluopistolla, joten varmasti puuhaamme siellä muutakin kuin hiihdämme. Kävin eilen ostamassa itselleni ja vauvalle uimapuvut, josko vaikka kokeilisimme vauvauintia ensimmäistä kertaa tai menisimme Katinkullan kylpylään kylpemään. Myös Danielin vanhemmat ovat tulossa viettämään viikonloppua meidän kanssa Vuokattiin, joten vauvan hoitoon on luvassa vähän apuja.

Alkuviikolla teemme varmaan mieheni kanssa niin, että toinen meistä hiihtää lenkkinsä aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Lounasaikaan on vuoronvaihto. Sillä tavalla molemmat päästään hiihtolenkeille ja isyyslomalainen saa ihan omaa aikaa vauvan kanssa. 😉

Innolla odotan jo ensi viikon reissua. Saa nähdä, miten vauva jaksaa pitkät matkat autossa, mutta viihdykettä mukaan ja riittävän monta stoppia matkalla, niin eiköhän sekin siitä.

Aurinkoista viikonloppua!

-Hilla