Henkinen palautuminen ja mental training – Tunnetko jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta?

*Sisältää mainoslinkkejä

*Yhteistyössä PT Coaching Academy.

Health Coach -opintojeni yksi osa-alue on mental training. Olen jonkin verran tutustunut aiheeseen jo aikaisemmin, mutta tänä syksynä olen päässyt syventymään aiheen pariin laajemmin opintojeni kautta. Olen myös lukenut mielenkiintoista kirjallisuutta, joista voisin myöhemmin vinkata teille muutamat omat suosikkini.

Mitä mental training tarkoittaa?

Mitä mental training ylipäätään tarkoittaa? Lyhyesti kiteytettynä mental trainingin eli mentaalivalmennuksen mahdollisuus ja mahdottomuus piilee ajatuksen, ajattelun ja tietoisuuden voimassa. Miten voimme tietoisella ajattelulla ja ajatuksillamme vaikuttaa siihen, miten asiat koemme, miten niihin suhtaudumme tai miten tavoitteemme saavutamme. Mental trainingin tavoitteena on haastaa omat asenteet ja uskomukset, ja siten vaikuttaa omiin tapoihimme ja saada haluttua muutosta aikaan.

”Kuulostaapa korkealentoiselta!”, saattaa tässä kohtaa joku todeta.

Oman sisäisen maailman reflektointi ja ajatusten harjoittamista on pidetty vaikeasti ymmärrettävänä asiana, koska se on näkymätöntä. Ajatukset ovat meillä kullakin omassa päässä, eikä asiasta voi siksi tehdä niin konkreettista ja näkyvää. Se ei kuitenkaan poissulje sitä, ettemmekö voisi harjoittaa omaa ajatteluamme, asenteitamme ja sitä kautta muuttaa tapojamme. Harjoittaa tietoisuutta.

Otetaanpa esimerkki, jonka kautta voin havainnollistaa asiaa. Esimerkiksi urheilijoille suunnattu mentaalivalmennus tähtää parempaan henkiseen ja fyysiseen suoritukseen kilpailutilanteen aikana. Nykypäivänä ymmärretään, miten tärkeässä roolissa psyykkinen suorituskyky on harjoittelussa sekä maksimaalisen suorituksen aikana. Mentaalivalmennuksessa urheilijan kanssa voidaan tehdä harjoituksia, joiden kautta hän saa tukea ja vahvistusta omiin voimavaroihinsa sekä ajatuksiinsa onnistuneista suorituksista. Urheilijaa voidaan auttaa esimerkiksi selkeyttämään omaa identiteettiään, vahvuuksiaan, arvoja, haasteita, ajatuksia ja tuetaan siinä, että hän on sinut niiden kanssa.

Yhtälailla edellä kuvattu esimerkki voisi toimia työpaikalla tai omassa elämässä halutun muutoksen tai tavoitteen saavuttamisessa.

Mielelle pitää antaa työtä, jotta se voi keskittyä. Valitsemalla mitä ajattelemme ja mihin keskitymme, vaikutamme omaan ajatteluumme.

Emme aina hoksaa olevamme uupuneita

Luin artikkelin: ”Kun pitäisi jarrua painaa, niin painamme kaasua” – Uupunut salaa väsymyksen ja mietin, että siinä oli paljon samaa asiaa, josta mental trainingin -perusteet opintojen parissa olemme keskustelleet.

– Jostain syystä ihminen voi olla hyvin vaativa itseään kohtaan. Sillä voi olla hyvin pitkä historia sen ihmisen elämässä, että ihmisen on koko ajan ylitettävä itsensä, eikä mikään riitä. Työyhteisössä voi olla valtavat työpaineet, eikä venytä kaikkeen mitä vaaditaan. Vaatimukset työelämässä voivat olla nykypäivänä jopa kohtuuttomat.

– Stressi tulee hiipien – jopa salaa ja vaivihkaa. Yllättäen ihminen alkaa väsyä, herää yöuniltaan uupuneena. Tässä tilanteessa me ihmiset usein toimimme juuri niin kuin ei pitäisi. Kun pitäisi jarrua painaa, niin painamme kaasua. Purraan hammasta yhteen, jatketaan ja yritetään jopa vielä enemmän. Ei huomata sitä, että voimavarat alkavat olla tosi vähissä. Henkinen väsymys voi kasvaa niin suureksi, että se vie mennessään fyysisetkin voimat.

Edellä kuvatussa tilanteessa olisi mielestäsi mental trainingista hyötyä. Painaa hetkeksi stop nappulaa, laittaa autopilotti pois päältä ja kysyä itseltään: mikä on minulle tärkeintä ja miten tästä eteenpäin?

Kiireisessä tilanteessa ihminen alkaa helposti suorittaa yhä enemmän, vaikka jalka pitäisi ottaa pois kaasulta. Sitä tulee harvoin pysähdyttyä kunnolla, kun painaa päivästä toiseen ja aamusta iltaan. Miten voimme vaikuttaa vanhoihin tapoihimme ja tiedostaa omaan tilanteemme? Ja tiedostamisen jälkeen tehdä vielä muutoksia?

Mental trainingia ennaltaehkäisevästi

Mental trainingia voi parhaimmillaan harjoittaa jo silloin, kun ei ole vielä pakko. Ennaltaehkäisevästi. Ottaa aikaa itselleen ja pohtia sitä, mikä itselleen riittää. Missä minun elämässä mennään? Mitä minulle ja perheelleni kuuluu? Mitä minä arvostan ja mitkä ovat arvojani? Mitkä on niitä asioita, jotka taukoamatta minua vaivaavat? Ne voi laittaa paperille ylös. Mitkä asiat ovat kivoja elämässäni? Mitkä antavat minulle voimaa?

Voi lähteä liikkeelle esimerkiksi siitä, että tiedostaa omat voimavaransa.

Tällaisen pohdinnan aikana saa jo hieman selkeyttä sille, mitkä ovat oman elämän voiman lähteitä. Niitä energiaa antavia asioita itselleen. Yleensä sitä huomaa, että vähemmän onkin enemmän.

Asioiden tiedostaminen jo auttaa. Itselle tulee uusi ajatus tilanteesta, asenne muuttuu ja siten ihminen voi alkaa tehdä muutoksia elämässään.

Sellaisin ajatuksin tähän päivään. 🙂

-Hilla

Kuvat meidän Kroatian matkalta pari viikkoa sitten.

Hilla Stenlund - Lifestyle-blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 7
Tykkää jutusta