Mitä on mindfulness? Mitä on tietoisen läsnäolon harjoittaminen?

Mindfulness, meditaatio, jooga ja läsnäolon harjoittaminen ovat parhaillaan asioita, jotka kiinnostavat monia. Siitä puhe mistä puute – kenties. Mutta hyvä niin, ne ovat tärkeitä asioita ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on oleellista kyetä pysähtymään, olemaan tässä hetkessä kiireenkin keskellä.

Kävin Ruotsissa opiskellessani mindfulness-kurssin, siellä kurssi kuului yliopiston liikunnan ja psykologian kurssivalintaan ja halusin valinnaisena kurssina sisällyttää sen omaan tutkintooni. Ajattelin, että kurssista voisi olla omassa elämässä hyötyä, vaikka markkinoinnin kursseja vaihdossa muuten luin.

Kurssi jätti paljon positiivisia jälkiä minuun ja avasi tuota mindfulness sanaa käytännössä. Mikä merkitys läsnäololla on, miten sitä voi harjoittaa ja miten mielen voi puhdistaa silloin kun se tuntuu liian täydeltä. Meillä ihmisillä kun on taipumus olla huolissaan huomisesta ja murehtia mennyttä. Sen sijaan että osaisimme elää tätä päivää ja olla läsnä tässä hetkessä, voi mieli harhailla helposti stressin, tekemättömien asioiden tai murheiden takia vähän liikaakin. Ainakin itselläni on aika ajoin taipumusta huomisesta huolehtimiseen, toisinaan jään murehtimaan menneitä.

Mindfulness-opintojen aikana psykologi-opettaja puhui paljon myös siitä, miten ihminen on taipuvainen kangistumaan ajatuksiltaan tietynlaiseen muottiin ja siten tulkitsemaan asioita aina samalla tavalla. Olettamaan ja katsomaan maailmaa aina omien lasiensa kautta. On helppo jäädä kiinni esimerkiksi ”sitten kun sitten kun” -ajatusmalliin.

Mindfulnesissa eli läsnäolotaidoissa on tarkoitus keskittyä tähän hetkeen, sen kokemiseen, havainnointiin ja ennen kaikkea hyväksymiseen. Olla tässä ja nyt, ilman kiirettä seuraavaan hetkeen tai haikailua ajatusten tasolla menneeseen. Osaatko sanoa itsellesi: kaikki on hyvin juuri nyt. Ja sanomasi jälkeen myös uskot itseäsi.

Mielenterveysseuran mukaan mindfulness voi olla avuksi stressiin, ahdistukseen, masennukseen ja kivun lievittämiseen. Läsnäoloharjoitukset voivat olla avain onnellisempaan, rennompaan, hyväksyvämpään ja tietoisempaan elämään. On jopa tutkimuksissa osoitettu, että näiden taitojen säännöllinen harjoitaminen tukee fyysistä terveyttä ja vastustuskykyä.

Millaisia mindfulness-harjoituksia voi tehdä käytännössä?

Vierastan ehkä hieman sitä, että asioista tehdään joskus monimutkaisempia kuin ne oikeastaan ovatkaan. Samoin on osaltaan mindfulnessin laita. Voisimme puhua ihan vain rentoutumisesta ja rauhoittumisesta, joka meiltä nykyajan ihmisiltä usein unohtuu. Tai siitä on ainakin hyvä aloittaa. Mindfulness on siis kehittyneempi termi sille, että välillä on hyvä ottaa hetki itselle, rauhoittua ja kuunnella itseään.

Mindfulness-kurssilla kävimme läpi erilaisia läsnäoloharjoituksia, mutta mikä niitä kaikkia yhdisti? Rauhoituminen, keskittyminen hetkeen ja omien ajatusten hyväksyminen. Synkemmistäkään ajatuksista ei tarvitse väkisin pyrkiä pakoon. Ne voi kohdata, antaa olla, tulla kaveriksi niiden kanssa ja siten päästä eteenpäin. Tässä muutama harjoitus, joiden avulla mindfulnessia voi lähteä kokeilemaan.

Rauhallisena hetkenä on helpompi kuulla itseään, kehoaan ja tuntemuksiaan. Kun asettuu mukavasti paikoilleen voi keskittyä omaan kroppaan ja sen tuntemuksiin ja omiin ajatuksiin.

  • Valitse jotakin rentoa musiikkia tai nauti pelkästä hiljaisuudesta esimerkiksi ennen nukkumaan menoa. Sulje puhelin ajoissa, kysy itseltäsi miltä nyt tuntuu, mieti viisi hyvää asiaa menneestä päivästä.
  • Ota mukava asento, jossa sinulla on hyvä olla. Voit istua tai maata vaikka sängyssä. Sulje silmät ja hengitä. Liikuttele kehoasi. Tunnustele ja kuuntele. Anna ajatusten tulla ja mennä. Ole hyväksyvä niitä kohtaan. Ajattele vuorotellen jotain kehosi osaa ja rentoudu kehon skannauksen aikana.
  • Tiedostava ruokailu. Syö esimerkiksi yksi rusina kymmenen kertaa hitaammin kuin yleensä tekisit. Miltä rusina oikeasti tuoksuu, maistuu ja tuntuu. Olet tottunut nielaisemaan rusinan parin puraisun jälkeen, mutta tee asiat nyt eri tavalla. Syö rusina niin hitaasti kuin pystyt ja ole siinä hetkessä.
  • Pysähtymisellä ja rentoutumisella voi olla hyvä käydä läpi päivän tapahtumat ja menot ja siirtyä sen jälkeen rauhalliseen uneen. Hyväksyen tämä päivä tällaisena ja heräten seuraavana aamuna hyvillä mielen uuteen päivään. Kiitollisena siitä, että taas on uusi päivän. Mahdollisuus kokea jotain uutta, oppia, nähdä ja kokea.

Joidenkin mielestä tällainen mindfulness voi tuntua jo lähtökohtaisesti niin turhalta asialta, ettei edes jaksa kokeilla, aloittaa tai yrittää. Omakohtaisesti olen huomannut rauhallisen joogatunnin jälkeen kehoni rentoutuneen aivan täysin, mindfulness-tuntien jälkeen olo oli hyvällä tavalla tyhjä, kiitollisuuspäiväkirja taas auttaa näkemään oman elämän hyvät asiat. Blogin kirjoittamisessakin mindfulness on auttanut minua. Kiireisen päivän jälkeen päässä ei tunnu liikkuvan mitään, en saa mitään järkevää kirjoitettua tänne blogiin. Läsnäoloa harjoittamalla saan helposti luovuuteni liikkeelle ja pienen hetken päästä ideoita lähtee syntymään. Oleminen ei ole ajan tuhlausta, päinvastoin. Niin ainakin itse koen.

Pidemmällä aikavälillä mindfulness voi lisätä luovuutta ja positiivisia tuntemuksia, parantaa muistia sekä kykyä oppia uusia asioita. Harjoitteiden avulla oppii tutustumaan omiin tuntemuksiin, hyväksymään ne ja siten vahvistamaan itsetuntoa ja minäkuvaa.

Jokainen voi siis olla oman elämänsä mindfulness-guru. 🙂

-Hilla

Edellinen postaus: Milloin palaat työelämään?

Instagram: Hillasblog

Facebook: Hillasblog

Hilla Stenlund - Lifestyle-blogi

2 vastausta artikkeliin “Mitä on mindfulness? Mitä on tietoisen läsnäolon harjoittaminen?”

  1. Hei,
    Olen rivien välistä ollut ymmärtävinäni, että imetät edelleen, mikä on hieno asia! Minusta olisi mukava lukea postausta teidän imetyksestä, koska olen huomannut, että imetyksestä puhuvat eniten ne, jotka lopettavat sen ”aikaisin” ja he tietyllä tavalla perustelevat sekä hakevat hyväksyntää lopettamiselle. Tämän vuoksi olisi ihanaa lukea ”pidemmästä” imetystaipaleesta, Suomessa kun pitäisi neuvoloissa suositella imetystä vähintään 1 vuoden ikään asti ja valitettavasti useimmiten imetys jää lyhyemmäksi. Mukavaa kesän jatkoa (toivottavasti se pian kunnolla alkaa ;))!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 3
Tykkää jutusta