Vauva puolivuotias

Vauvamme on puolivuotias. Lokakuun 19. päivänä, kuulaana ja kylmänä syysyönä maailmaan syntyi meidän pieni tytär. Tuosta hetkestä on ehtinyt kulua jo puoli vuotta. Vastasyntyneestä pienestä avuttomasta ihmisen alusta on kasvanut päättäväinen, ympäristöstä kiinnostunut ja liikkuvainen pieni tyttövauva. Melkein vaikea uskoa, mutta niin se vain on. Aika kuluu vauhdilla, mutta eikös hyvät asiat tunnu aina kuluvan jopa liian nopeasti. Vauvavuosi on nyt puolessa välissä.

Vauva-aika on tähän mennessä ollut ihanaa, tärkeää, opettavaista ja väsyttävää. Kaikki vuoron perään sulassa sovussa. Kolme ensimmäistä kuukautta menivät täydessä vauvakuplassa, viiden kuukauden kohdalla voimiani koeteltiin ehkä tähän mennessä eniten ja nyt on taas ollut helpompaa.

Viiden ja kuuden kuukauden välissä on tapahtunut paljon muutoksia ja kehitystä vauvassa. Aloitimme maistella soseruokia 4 kuukauden iässä, ja tytär osoitti niitä kohtaan suurta kiinnostusta, mikä on ehkä johtanut siihen, että puolivuotias ei päivisin ole enää kovin paljon kiinnostunut rinnalla olemisesta. Myös heruminen on hidastunut, joten sekin vaatisi vauvalta hieman enemmän kärsivällisyyttä. Muu maailma tuntuu kiinnostavan enemmän ja vatsaa kun voi täyttää nykyään myös ruokailemalla.

Imetän vielä yöaikaan kerran pari (silloin hän malttaa syödä, kun kaikki muu ympärillä ei kiinnosta enemmän) ja tarjoan vaihtelevalla menestyksellä rintamaitoa päivän aikana. Joinain iltoina olemme antaneen lisämaitoa pullosta vatsan täyteen, jotta yöt eivät mene täysin tankatessa ja saamme kaikki kolme nukutuksi perhepedissä. Tällä keinoin olemme saaneet öitämme rauhoitettua, mutta samalla pullomaito voi olla alku imetyksen loppumiselle lähiaikoina. Saa nähdä. Olen lukenut paljon imetyksestä ja sen eri vaiheista, mutta tämäkin asia vauvavuoden aikana meni vähän eri tavalla, mitä olin ehkä kuvitellut. Onhan se uusi tilanne minullekin, että rintamaito ei enää kelpaakaan samalla tavalla, vaikka tähän mennessä se on ollut ruuista mieleisin. Kasvunpaikka myös äidille. Koen, että hyvät unet ovat kaikille kuitenkin etusijalla ja vauva kasvaa hienosti omalla käyrällään, joten tämä on paras tapa meidän perheelle edetä ruokailujen suhteen. Toisaalta olen hyvin ylpeä siitä, että meillä syödään hienosti soseita, ruoka kiinnostaa vauvaa ja hän osallistuu syöttötuolissa ruokailuhetkiimme. Ruokailuun soseiden muodossa kuuluvat jo vihannekset, juurekset, lihat, marjat ja hedelmät. Osaa hän on maistellut myös sormiruokaillen.

Yhtään hammasta ei ole vielä puhjennut, mutta hammasharjan saimme jo 4 kuukauden neuvolassa. Hampaita odotellessa siis.

Päiväuniin olemme saaneet hyvän rytmin. Aamupäivällä nukutaan lyhyemmät unet jossain 9-11 välillä, toiset päiväunet ovat pidemmät 1,5-2h ja ajoittuvat jonnekin kello 13-16 välille. Illalla sitten päivästä riippuen vielä pienet unoset ennen yöunia. Iltaunet tippuvat varmaan seuraavaksi pois, niitä ei ihan joka päivä edes nukuta.

Kuten aikaisemmin kerroin, yöunet ovat muuttuneet paremmiksi iltamaidon ansiosta. 5 kuukautta sitä ennen meni 2-3 tunnin pätkissä nukkuen. Kolme kuukautta pätkäunta jaksoin hyvin, mutta sen jälkeen pätkäunet alkoivat viedä voimia. Tällä hetkellä menemme kaikki 22 aikaan nukkumaan, yöheräämisiin auttaa imettäminen tai tutti ja unta riittää hyvin kaikilla aamuun saakka. Unikouluja emme ole miettineet, uskomme että vauva kehittyy ja oppii nukkumaan lähikuukausina entistä paremmin.

Meidän pikkuässä oppi ryömimään 5,5 kk iässä, parhaillaan hän etenee vauhdilla ympäri kotiamme. Käsivoimat ovat kehittyneet, sillä eteneminen tapahtuu lähinnä käsiä käyttämällä. Muu vartalo seuraa perässä. Käsien avulla hän nousee nykyään kurkottelemaan ja eilen veti itsensä jo puoliksi pystyyn vasten sohvan reunaa. Lelut kiinnostavat yhä enemmän, suosikkeja ovat tietenkin johdot, puhelimet, tietokoneet, kaukosäätimet, pyykit narulla ja kaikki mihin ei saisi koskea. Utelias pikkunainen.

Kanniskeltavana minulla on reilun 8 kilon kahvakuula ja käytössä hänellä 74 cm vaatteet. Syöttötuoli on ahkerassa käytössä ja vaunujen osalta olemme siirtyneet jo ratasosaan. Istuminen ei ihan vielä onnistu täysin ilman tukea, mutta lähellä on.

Tyttömme tykkää tanssimisesta, nauramisesta, masuun päristelystä, kaiken suuhun viemisestä, äidin ja isän sylissä olemisesta, minun vieressä nukkumisesta. Puolivuotiaamme on iloinen ihminen, hymyilee paljon ja nauraa äänekkäästi kun on hauskaa. Hän ei vierasta paljon, mutta tummat miehet saattavat saada kulmat kurttuun ja tuntemattomien kanssa täytyy hetki olla välimatkaa ennen lähempää tuttavuutta.

Meidän ihanuus, päivänsäde, tärkein asia elämässä – rakas puolivuotias. Mitä kaikkea toinen puolivuosi tuokaan tullessaan.

-Hilla

*Kuvan mekko saatu blogin kautta, Kappahlin Newbie-malistoa

Hilla Stenlund - Lifestyle-blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 17
Tykkää jutusta